Nuorten hyvinvointi

Eilen aamupäivällä oli Muuramen lukion ja yläasteen yhdistetty paneelikeskustelu kunnallisvaaleihin liittyen. Pääpainona olivat nuorten omat palvelut, mutta kysymykset kattoivat suuren osan myös muista tärkeistä asioista. Ilmi tuli esimerkiksi laajemmin koko yhteiskuntaamme vaivaavat ongelmat, on siirrytty liian suorituskeskeiseen yhteiskuntaan. Pelkkien lukujen tuijottaminen ja yksilön menestyminen, ovat siis saaneet liian vahvan aseman myös kouluissamme. Kaikki eivät voi olla hyviä kaikessa ja monesti nuori ei jaksa yrittää koulussa, kun on tarpeeksi kauan saanut vain negatiivista palautetta kavereilta ja opettajilta ja kuulee päivittäin, miten jatkuva huonojen arvosanojen saaminen vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa opiskelupaikan ja sitä kautta hyvän työn saaminen on todella epävarmaa. Tätä kautta ja näiden kovien paineiden alla nuori on suuressa vaarassa syrjäytyä.

Syrjäytymisestä on osoituksena suuri koulupudokkaiden määrä yläasteen jälkeen, vaikka koko yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomio juuri siihen, ettei yksikään nuori jää ilman koulu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen. Kaverin ei pitäisi antaa hypätä jyrkänteeltä alas vaan hänet pitäisi auttaa porukalla pois reunalta; kouluihin, ja yhtälailla koteihinkin, tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ainaisen suorituskeskeisyyden sijaan. 2000-luvulla on yleistynyt sellainen ajatusmaailma, jossa kodin ja perheen rooli nuoren kasvattajana on ”ulkoistettu” etupäässä koululle ja muulle yhteiskunnalle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kun nuori joutuu vaikeuksiin ilkivallan tai muun häiriökäyttäytymisen seurauksena, jolloin syy useimmiten kaadetaan koulun ja koko yhteiskunnan niskaan.

Nuorten hyvinvointiin suunnatut resurssit ovat nykyisellään riittämättömiä Muuramessa. Tästä näkyvämpänä ongelmana ovat liian suuret luokkakoot, jotka Muuramessa eivät kuitenkaan ole maakunnan pahimmasta päästä. Oppilashuoltoon tulisi saada lisää koulupsykologeja ja kuraattoreita, jotka pystyisivät huomaamaan oppilaiden ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Nykyään apua annetaan vasta sitten kun ongelmat ovat liian suuria, jolloin niiden seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa tärkeää ja se tuottaa hyötyä sekä avuntarvitsijalle että kunnalle.

Kouluruokailu on myös olennainen osa oppilashuoltoa, ja pari viikkoa sitten järjestetyssä nuorisofoorumissa siitä keskusteltiinkin hyvin kiivaasti. Monelle nuorelle kouluruokailu on päivän ainoa lämmin ateria ja siksi sen laatuun ja monipuolisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Määrärahoja voidaan toki tässä asiassa nostaa, mutta rahan lisääminen ei suinkaan tarkoita ruuan laadun automaattista paranemista.

Myös koulun ulkopuolisilla toimilla tulee kiinnittää huomiota nuorten hyvinvointiin. Liikunta- sekä muiden harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen edistää nuorten hyvinvointia ja samalla tuo säästöjä ilkivallasta seuraavista kuluista. Tästä ovat Innolan ja fransilan kaltaiset nuorten omat harrastuspaikat hyviä esimerkkejä.

Nuorten palveluiden kehittämisessä on tärkeää saada nuorten oma mielipide kuuluviin ja samalla saada heitä mukaan päätöksen tekoon. Nuorten mielipiteitä täytyy myös kunnioittaa; monella nuorella on sellainen käsitys, ettei heidän mielipiteellään ole merkitystä, ja tästä käsityksestä on päästävä eroon. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa yläasteen pihan parantaminen. Parempi olisi antaa nuorten itse tehdä suunnitelmat piha-alueen kunnostuksesta ja sinne tehtävistä hankinnoista, vaikkapa kuvataidetunneilla. Samalla kun nuoret näkisivät miten heidän omat ideansa ja toiveensa on käytännössä toteutettu, saataisiin ehkä myös ilkivaltaa vähennettyä. Eri lautakuntien kokouksissa pitäisi nuorten ääni kuulua etenkin silloin, kun päätetään nuoria koskevista asioista. Nuoret voisivat myös itse valita edustajansa lautakuntiin vaikkapa koulujen sisäisillä vaaleilla, samoin kuin nuorisovaltuuston olisi hyvä olla vaikuttamassa etenkin niissä kokouksissa, joissa käsitellään nuorisoa itseään koskevia asioita.