Valtuustonkokouksen antia.

Illan valtuustonkokouksen esityslista oli pitkä kuin synti ja kokous venyi lähes neljän tunnin pituiseksi, happi meinasi valtuustosalista loppua tähänastisen valtuustourani pisimmän kokouksen aikana. Ei olisi yhtään pahitteeksi pitää valtuustonkokouksia hieman useammin, sillä tänään käsitellyistä asioista olisi hyvin riittänyt kahteen kokoukseen. Tänä vuonna on suunniteltu pidettäväksi vain viisi kokousta, joten kokousajat valtuuston osalta tulevat tuskin lyhentymään.


Monia asioita perusteltiin viranhaltioiden taholta kiireellä ja sillä, että asia täytyy saada nyt päätetty koska seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi vasta monen kuukauden päästä ja asioiden täytäntöönpano ei voi tätä odottaa. Pidän hyvin erikoisena tämän suuntaisia lausuntoja sillä valtuusto kokoontuu aina silloin kuin on tarpeellista riippumatta mahdollisesti ennalta sovitusta kokousaikataulusta. On hyvin arveluttavaa jos tärkeistä asioista ei pystytä käymään keskustelua tai pyytämään valtuuston taholta lisäselvitystä koska asia täytyy saada päätettyä, johtuen pelkästään liian harvoin pidetyistä kokouksista.


Valtuustonkokouksessa käsiteltiin viime vuoden tilinpäätös, joka yllätti positiivisesti. Vuosi sitten oltiin lähes paniikkitunnelmissa talouden kanssa ja mm. Kuntaliitosta tuli sen suuntaista viestiä, että alijäämäiseksi tulee vuosi 2009 menemään ja paljon. Kuntatalouden ennakointi on nähtävästi kuitenkin vaikeaa, sillä viime vuoden tulos nousi yli 700.000 euroa ylijäämäiseksi. Viime vuoden tuloksesta ja kunnan tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta tulen tekemään päivityksen myöhemmin. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että tämänhetkinen taloudellinen tilanne näyttää erittäin hyvältä Muuramen kunnalle.


Suurimman keskustelun sai aikaan Kinkomaan parantolan-alueen asemakaavan muutos. Kokoomuksenvaltuustoryhmä esitti kaavaan muutosesitystä liittyen tielinjaukseen parantolan pohjoispuolelle rakennettavalle omakotitaloalueelle. Esityksen mukaisesti tie linjataan parantolan ja lastensairaalan välistä ja tämä olisi muutosesityksen kannattajien mukaan liikenneturvallisesti kestämätön ratkaisu ja hankaloittaisi alueen käyttöä. Vaihtoehto esitettiin uuden tie linjauksen tekemistä parantolan länsipuolella olevan metsäalueen läpi. Louhikkoon tehtävä tie olisi maksanut lähes puoli miljoonaa euroa ja koko alueen käyttöönotto olisi viivästynyt huomattavasti uuden kaavakäsittelyn johdosta. Itse olin kunnanhallituksen esityksen kanssa sillä uskon tässä tapauksessa enemmän asiantuntevia henkilöitä, joilla on pitkä kokemus kaavoituksesta ja tiesuunnittelusta, kuin valtuustonjäsenten ”mutu-tuntumalla” esitettyjä arvioita siitä mitä ”ehkä saattaa tapahtua”. Kaikin puolin pidän suunniteltua Vitapolis hanketta sekä alueelle tulevia omakoti- ja kerrostaloalueita erittäin myönteisinä hankkeina koko kunnalle sekä Kinkomaan kehityksen ja palveluiden monipuolistamisen kannalta.


Toinen keskustelua herättänyt asia oli 30.000 euron määrärahan myöntäminen Mäkelänmäen koulun viipaleluokkien tilaamiseen. Viipaleita tarvitaan koska koululla on otettu opetuskäyttöön mm. täysin ikkunattomia varastotiloja joissa on sisäongelmia. Luonnollisesti lapsia ei voi tällaisissa tiloissa pitää ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Tämä oli kuitenkin taas niitä päätöksiä joissa ”ei ole nyt muita vaihtoehtoja”. Erikoista on se, että viipaleluokat on jo tilattu, vaikka valtuusto myönsi määrärahan niiden tilaamiseen vasta nyt. Asiassa herää kuitenkin muutama kysymys, kuten jos kunnan sisäilmatyöryhmällä on ongelmat tiedossa ja korjaussuunnitelmat tehty, niin miksei niitä yritetä toteuttaa nyt kesällä ennen koulujen alkamista? Luokkia ei tietenkään saa normien mukaisiksi, jotta niissä voisi järjestää opetusta vuoteen 2013 asti, jolloin Mäkeläenmäen koulun peruskorjauksen ja laajennuksen tulisi olla valmiina. Mutta olisiko ollut mahdollista löytää muita tiloja opetuskäyttöön esim. Niittyahon koululta jonne lapset olisi voitu kuljettaa (tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin viipaleet) tai ”vanhan koulun” ottaminen osittain takaisin opetuskäyttöön, koska yritystoiminnassa se ei ole kokonaisuudessaan? Asia kuitenkin päätettiin nyt näin: viipaleet on tilattu ja määräraha myönnetty.

Käveltiinkö tässä valtuuston yli, mene ja tiedä.

Puoluekokouksen henkilövalinnoista.

Suomen sosialidemokraattisen puolueen 40. puoluekokous on valinnut Jutta Urpilaisen jatkamaan puolueen johdossa myös seuraavan kauden ja nostattanut häntä samalla pääministeriehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Puheenjohtajan vaihtaminen ei olisi tässä tilanteessa ollut kannattavaa ja Jutta on jo osoittanut etsikkoaikansa olevan ohi. Alun ”pomppuilun” jälkeen kannatus on vakaassa nousussa ja en epäile hetkeäkään ettei 324 päivän päästä tämä puolue nouse kansan tuella maan suurimmaksi. Sillä tämä aika ja tämä maa tarvitsee vahvaa sosialidemokraattista liikettä korjaamaan ja pelastamaan kansakunta porvarihallituksen jäljiltä.

Uudeksi puoluesihteeriksi valittiin jo ensimmäisellä kierroksella yleisradion entinen pääjohtaja Mikael Jungner. Uusi puoluesihteeri tarjoaa sitä, mitä puolue kaipaa: uuden ajan johtajuutta. Jungner tuo ”iloa, toivoa ja uskoa” puolueen työhön. Puoluesihteeri ei tule enää olemaan näkymätön puoluetoimiston virkailija vaan aktiivinen puoluekentän kiertäjä sekä kolmas piikki atraimessa Jutan ja Eeron kanssa, jolla pusketaan nykyisen hallitusrintaman läpi. Valmiuksia haasteellisen työhön Jungnerilla on reilusti. Toimitusjohtajakautena hän pystyi nostamaan tappiota tekevän yleisradion takaisin jaloilleen, ennen sitä hän kerkesi toimia lähes kymmenen vuoden ajan erityisavustajana eturivin sosialidemokraattisille johtajille. Lisäksi jo yli parinkymmenen vuoden ajan hän on uskonut vahvasti sosialidemokratian kykyyn parantaa ja muuttaa maailmaa, antaa ihmisille uskoa ja toivoa siitä, että mikä tahansa on mahdollista tässä elämässä. Nyt vain odotetaan Jungnerin valintaan eduskuntaan ja nousua liikenne- ja viestintäministeriksi, saisi hänen erottajansa ison ja ansaitun näpäytyksen.

Kolmeksi aisaparikseen Urpilainen sai Maria Guzenina-Richardsonin, Ilkka Kantolan ja Pia Viitasen. Helsinki-Tampere-Turku kolmio on ainakin hyvin edustettuna puheenjohtajistossa, muu Suomi jäi sitten vähäisemmälle huomiolle. Maria G. oli oikea valinta varapuheenjohtajiksi, sillä puolue tarvitsee valovoimaista tulevaisuuteen luottavaa hyvinvointiyhteiskunnan puolustaa, mutta kahden muun kohdalla olisin valinnut toisen. ”Tarvitseeko puolue Kantolaa”, nähtävästi tarvitsee. Mielelläni olisin nähnyt Kantolan tai Viitasen tilalla kansanedustaja Susanna Huovisen puheenjohtajistossa. Huovinen on kohonnut muutaman vuoden aikana yhdeksi SDP:n eturivin poliitikoista ja kokemusta hänellä löytyy aina ministerin tehtävistä asti. Susannassa SDP olisi saanut vahvan naisen, joka ympäristövaliokunnan puheenjohtajana on osoittanut kantavansa suurta huolta tulevien sukupolvien Suomesta ja maailmasta ja joka pystyy yhteistyöhön myös erimieltä olevien kanssa. Tästä Huovinen on saanut myönteistä palautetta yli puoluerajojen.

Kaikesta huolimatta pätevä ja asiantunteva puoluejohto on valittu, lisättynä laajapohjaisilla puoluehallituksella ja – valtuustolla. Tällä johdolla mennään kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja vaalivoittoa. Uuden puoluesihteeri Jungnerin sanoin: ”me tulemme tuomaan vipinää tähän koko maahan”!

P.S.

Demari TV on aivan loistava! Pystyy osallistumaan hyvin puoluekokoukseen näin kotoa käsin.

Nyt on Vihreiltäkin mennyt uskottavuus.

Ei voi tällä viikolla kuin taas ihmetellä Vihreiden politiikkaa. Puolueen kaksilla korteilla pelaaminen on mennyt jo todella härskiksi ja Vihreät eivät pysty enää markkinoimaan itseään todellisena ”kansanliikkeenä”, joka eroaa vanhoista puolueista politiikassa ja toimintatavoissa. Vaalikausi ei ole vielä edes lopussa ja Vihreät ovat mädättäneet selkärankansa lopullisesti, viimeisimpinä ydinvoimapäätös ja Pallaksen hotellihanke. On todella törkeää miten Vihreät esiintyvät kansalaisille ydinvoiman vastaisen kampanjan etunenässä ja istuvat sitten puhtaalla omallatunnolla hallituksessa, joka lisää ydinvoimaa kahden reaktorin verran. Ympäristövaliokunnassa Vihreät äänestivät tyhjää Pallas-kysymyksessä, vaikka luulin, että arvokkaan tunturialueen säilyttäminen olisi ollut heidän ideologiansa mukaista, nähtävästi näin ei enää ole.


Vuonna 2002 Vihreät osoittivat ryhdikkyyttä pitämällä kiinni periaatteistaan lähtemällä Lipposen toisesta hallituksesta, sen tehtyä päätöksen ydinvoimanlisärakentamisesta. Hatun noston arvoinen suoritus heiltä, tosin silloin myös Vihreiden johto, Satu Hassi ja Osmo Soininvaara, oli aivan eri sarjaa kuin nykyinen. Silloin Vihreillä oli vielä periaatteet. Sinnemäki ja Niinistö vaikuttavat enemmän hallituksen juoksupojilta kuin varteenotettavan puolueen johtajilta. Ville Niinistön ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ydinvoimakäsittelyssä oli todella ponneton, suorastaan huvittava, ja odotin hallituksen linjan rankempaa arvostelua tässä kysymyksessä liikkeeltä, jonka ideologinen päätavoite on ympäristön puolustaminen ja ydinvoiman vastustaminen. Tietysti tämä on tyypillistä toimintaa elitistivihreiltä, jotka eivät näe mitään väärää toiminnassaan.


Puolueen puheenjohtaja Sinnemäki on puolestaan osoittanut, että Cronbergin astuessa syrjään työministerin paikalta olisi ollut syytä toteuttaa hieman laajempi ministerikierrätys. Suomessa työministerin salkku on ollut pää-, ulko- ja valtiovarainministerin ohella yksi raskaimmista. Nykyisessä työllisyystilanteessa maassa on useita satoja tuhansia työttömiä ja nuorisotyöttömyys on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Silti ministerin pesti on annettu henkilölle, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta tai minkäänlaista kokemusta ja perehtyneisyyttä niihin kysymyksiin, joihin hänen oletetaan tuovan ratkaisun. Henkilökohtaisesti en haluaisi kuulla työministerin antavan lausuntoja tyyliin ”työttömyys kasvaa loppuvuotta kohti ja se on huono asia” (19.10.2009), vaan odotan häneltä ensikädessä ratkaisuja työttömyyden hillitsemiseksi.


No ministeri katsoo tärkeämmäksi osallistua ydinvoimaa kannattavan hallituksen edustajana ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen, kuin auttaa 300.000 työtöntä. Ydinvoiman sijasta työministeri olisi voinut osallistua nuorisotyöttömyyttä vastustavaan mielenosoitukseen ja osoittaa tällä tavoin kantavansa vastuuta ja huolta nuorten työllisyystilanteesta, mutta ei. Ainoa asia jonka Sinnemäki on tehnyt nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi, on työllistämisseteli, jossa käytännössä annetaan rahaa niille nuorille, jotka onnistuvat saamaan töitä. Logiikka tässäkin varmaan on mutta se ei minulle aukea; eikö olisi järkevämpää yrittää näillä rahoilla työllistää niitä nuoria, jotka eivät onnistu työllistymään?


On kiintoisaa seurata koska elitistivihreät alkavat huomata puheidensa ja toimintansa ristiriitaisuuksia ja koska heidän äänestäjänsä alkavat huomata puolueen kaksinaamaisuuden.