Vuoden 2009 alussa 67 kuntaa lakkautetaan liitoksilla ympäri Suomea. Suurin osa kunnista on muuttotappioalueita, joissa väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Tällöin peruspalveluiden turvaaminen tulee ylivoimaiseksi, jolloin kuntaliitos on ainoa mahdollisuus tilanteen vakauttamiseksi. Pakkoliitoksiin ei vielä ole turvauduttu ja vaalipuheissa puolueiden edustajat lupaavatkin, ettei niihin mennä. Kuitenkin hallituksen toimet vähitellen ajavat kunnat pakolla liittymään yhteen, ja jopa taloudellisesti ja palvelullisesti hyvässä tilassa olevat kunnat joutuvat liittymään. Ovatko pakkoliitokset todellakin välttämätön tapa turvata kuntien selviytyminen? Paraikaa Muuramen ympärillä tapahtuu valtaisa kuntaliitos Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan liittyessä Jyväskylään. Jo pelkästään siitä syystä, että Muurame jää ”reikäleipäkunnaksi" Jyväskylän keskelle, on nostettu kauhea äläkkä. Liittymisestä keuhkoajat ovat lähinnä olleet muita, kuin Muuramen päättäjiä ja kuntalaisia. Samanlailla Kauniainen on Espoon keskellä kasvanut ja kehittynyt hyvin ja sen liittymisestä Espooseen ei ole syntynyt edes keskustelua.
Seuraava valtuusto joutuu todennäköisesti ottamaan monesti kantaa mahdolliseen kuntaliitokseen Muuramen ja uuden Jyväskylän välillä. Kuntaliitos ei ole mikään ahaa-elämys, joka poistaa kaikki ongelmat kunnan toiminnasta, päämääränään lähinnä taloudellisen taakan helpottaminen. Silti liitoksista on annettu tällainen kuva. Ongelmien poistuminen ei ole täysin varmaa, ja oikeastaan kuntaliitos saattaa vaan lisätä niitä. Aluksi valtion tarjoamat yhdistymisavustukset pitävät palvelut ja toiminnat ennallaan ja kuntalaiset eivät huomaa liitoksesta seuranneen mitään negatiivista. Kuitenkin Muuramen entinen naapurikunta Säynätsalo käy malliesimerkistä, mihin kuntaliitos voi pahimmilaan johtaa. Säynätsalo liitettiin Jyväskylään 1993 perusteena juuri palveluiden turvaaminen ja alueen kehittäminen. Viimeisen 15 vuoden aikana Säynätsalossa on kuitenkin ajettu suurin osa palveluista alas ja siirretty palvelut Jyväskylän puolelle, ja samalla moni yritys on lähtenyt pois. Tällainen kehitys voi hyvinkin tapahtua Korpilahdelle, joka on vain pieni osa uutta Jyväskylää. Maalaiskunnalla on siinä mielessä helpompaa pitää puoliaan jo suuremman asukasluvun ja yrityspohjan ansiosta.
Itse en toivoisi Muuramelle kohtaloa, jossa siitä tulee Jyväskylän nukkumalähiö. Tietenkään kuntaliitoskysymykseen ei ole yksinkertaista ”kyllä tai ei”-vastausta, vaan se on monen tekijän summa ja siinä on otettava huomioon kunta- ja palvelurakenteen tuomat velvoitteet, kunnan taloudellisen kehityksen suunta, väestökehitys sekä monet muut seikat. Muuramen nykyisen kehityksen valossa minä itse en kuitenkaan näe kuntaliitokseen mitään tarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti