lauantai 19. maaliskuuta 2011

Palveluseteli luo epätasa-arvoa

Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 19.3

Tänään 19.3 vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat (JSDN) haluavat kiinnittää huomiota suomalaisia eriarvostavaan kehitykseen julkisten palveluiden saamisessa. Kuntakentällä, erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, on viime vuosina panostettu palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoon. Tarkoituksena on säästää kuntien rahoja palveluntuotannossa ja kasvattaa kuntalaisten itsenäisyyttä palveluiden hankkimisessa. Tähän liittyy kuitenkin hyvin monenlaisia ongelmia kuntalaisten tasa-arvon kannalta. Yksityisten palveluiden saatavuus, laatu ja hinta vaihtelevat suuresti kuntien välillä. Palvelusetelijärjestelmä myös heikentää suuresti julkisten palveluiden rahoitusta, sillä entistä suurempi osa rahoituksesta joudutaan suuntaamaan yksityisen sektorin katteiden kasvattamiseksi.

On suuri, ideologinen linjanveto päättää siitä, että ihmisten täytyy itse osata, jaksaa ja kyetä hankkimaan itselleen sopivat palvelut. Kyseessä on samanlainen oikeistolaiseen retoriikkaan perustuva ajatus, kuin että jokaisen ihmisen pitäisi kyetä neuvottelemaan itselleen sopivista työehdoista työehtosopimusten ulkopuolelta. Palveluseteli johtaa väistämättä siihen, että ihmiset ovat vaarassa jäädä oman onnensa nojaan ja taloudelliset sekä sosiaaliset erot ihmisten välillä vain kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tasa-arvoinen ja laadukas saatavuus on yksi tärkeimpiä asioita tasa-arvoisessa hyvinvointivaltiossa. Köyhyys, työttömyys ja sairastuvuus kasaantuvat usein samojen ihmisten taakaksi, sillä nämä tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Yhteiskunnan tehtävä on taata ihmisille todellinen mahdollisuuksien tasa-arvo, joka luo jokaiselle keinoja edistää omaa elämäänsä ja hyvinvointiaan.

Yksityiset palvelut voivat täydentää julkista palveluntuotantoa, mutta niitä ei tule asettaa itsetarkoituksellisesti etusijalle julkisiin palveluihin nähden. Siksi palveluseteli-kokeilu täytyy lopettaa ja resurssit tulee suunnata julkisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Näin mahdollistetaan tasa-arvoiset palvelut kaikille kuntalaisille, huolimatta heidän varallisuudestaan tai asuinpaikastaan.

Jani Kokko
puheenjohtaja
Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Transatlantiset suhteet kunnossa

Yhdysvaltain varapresidentti paranteli jet lagia parin päivän ajan Helsingissä ennen vierailuaan Moskovaan. Vaikka Bidenia ei otettu yhtä hurmioituneesti vastaan kuin Lyndon Johnsonia syksyllä 1963, on supervallan kakkosmiehen vierailu täällä pohjolan perukoilla merkittävä tapahtuma. Vierailu noudatteli perinteistä kaavaa ja mitään merkittävää vierailulla ei saatu aikaan, ellei Bidenin autosaattueesta johtuvia liikenneruuhkia Helsingissä lasketa sellaisiksi, vaan kysymyksessä oli ns. ”vierailu vierailun vuoksi”, siis symbolinen ele. Yhteisen lehdistötilaisuuden lausunnot edustivat perinteistä diplomatian kieltä, jossa kerrotaan kahdenvälisten suhteiden olevan kunnossa, arvostetaan toisen osapuolen saavutusta ja merkitystä tietyllä alalla ja heitetään väliin nokkelia vitsejä joilla korostetaan maiden läheisiä suhteita. Biden ainakin osasi tällaisen vitseillä tapahtuvan diplomaattisen toiminnan hyvin.

Bidenin vierailu oli symbolisuudestaan huolimatta merkityksellinen Suomen sisä- ja ulkopolitiikalle. Vierailu osoitti että, väitteistä huolimatta, Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ole viilentyneet tai etääntyneet tällä vuosikymmenellä vaan suhteet ovat hyvässä kunnossa olosuhteisiin nähden. Presidentti Obaman ulkopolitiikka on edeltäjäänsä verrattuna helpottanut suhteiden ylläpitämistä Yhdysvaltojen kanssa ja mahdollistanut läheisemmät ponnistelut yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi globaalintalouskriisin hoitamisessa ja toimimisessa kansainvälistä terrorismia vastaan. Toivottavasti Bidenin esittämä kutsu vierailulle Washingtoniin toteutuu pian ja presidentit Halonen ja Obama tapaavat Valkoisessa Talossa.

Hyvistä suhteista huolimatta Yhdysvaltain korkeiden edustajien vierailut ovat olleet harvinaisia viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomen painoarvo Yhdysvaltain silmissä on vähentynyt. Enää ei ole jaettua Eurooppaa tai Berliiniä, ei Neuvostoliittoa miljoona armeijoineen Itä-Euroopassa. Yhdysvaltain intressit ovat siirtyneet entistä enemmän Lähi-idän alueelle ja Kiinan mahdin kasvamisen myötä Itä-Aasiaan. Tästä syystä Suomella ei ole enää samanlaista merkitystä toimia Yhdysvaltojen ja Venäjän välissä. Kylmän sodan aikana Suomen puolueeton asema Neuvostoliiton naapurissa teki maastamme lännen ja idän lähentäjän, useat suurvaltajohtajien huippukokouksen käytiin Helsingissä, suurimpana ETYK 1975. Suomen suurta merkitystä Yhdysvalloille kylmän sodan aikana kuvastaa hyvin se, että presidentiksi tultuaan George H.W. Bush ensitöikseen soitti kymmenelle tärkeimmälle valtiojohtajalle, yksi näistä tärkeistä valtiojohtajista oli presidentti Mauno Koivisto.

Mutta, oli kylmää sotaa tai ei, suhteet Yhdysvaltojen ja Suomen välillä ovat siis kunnossa ja nyt ei voi ainakaan yksikään kokoomuslainen natointoilija syyttää vasemmistolaisen tasavallan presidentin ja vasemmistolaisen entisen ulkoministerin heikentäneen transatlantisia suhteita.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Hyvinvointivaltio nimeltä Suomi on kriiissä

Pääkirjoitus on julkaistu Pätkätyöläinen – lehdessä 3.3.2011

2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus sai perintönä kasvavan kansantalouden, vähenevän työttömyyden ja yli kolme miljardia euroa ylijäämäisen valtiontalouden. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, seuraaja saa perinnöksi kasvaneen työttömyyden, lisääntyneen eriarvoisuuden kansalaisten välillä ja kahdeksan miljardia alijäämäisen valtiontalouden. Hallituskauden jälkeen maassa on 700.000 köyhää, 150.000 lasta elää köyhyysrajalla sinnittelevissä perheissä. Meillä on neljännesmiljoona työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömien osuus kasvaa, yli 50.000 nuorta on työttömänä.

Maailmantaloudenongelmat olisivat iskeneet yhtä voimakkaasti Suomeen huolimatta siitä ketkä olisivat olleet vallassa, sitä en kiistäkään. Mutta ero löytyy siitä miten näihin globaalintalouden haasteisiin olisi vastattu. Esimerkiksi julkiset investoinnit olisivat tuottaneet kolme kertaa suuremman hyödyn kansataloudelle kuin verotuksenkevennykset. Sinivihreähallitus on tullut kriisin keskellä tunnetuksi sanomasta ”seuraava hallitus”, ja sen mukaisesti siirtänyt vastuun useista tärkeistä poliittisista kysymyksistä seuraavalle hallitukselle. ’

Eräs suuri valtiomies on sanonut ”jos vapaa yhteiskunta ei kykene auttamaan suurta joukkoa köyhiä, se ei voi pelastaa pientä joukkoa rikkaita”. Yhteiskuntarauhan kannalta nykyinen tilanne on kestämätön. On syntymässä uusia yhteiskuntaluokkien välisiä muureja kansalaisten väliin. Tämä on tapahtumassa maassa, jota pidetään tasa-arvoisuuden edelläkävijänä. Haluammeko tämän kehityksen jatkuvan ja eriarvoistumisen, työttömyyden, turvattomuuden ja köyhyyden lisääntyvän?

Suurin osa kansalaisista ei halua nykyisen politiikan jatkumista. Äänestämällä huhtikuun eduskuntavaaleissa olemme osa muutosta ja yhdessä voimme kääntää kansakunnan tien kohti yhteiskuntaa, jossa rahanvalta on korvattu kansanvallalla. Hyvinvointivaltioon, jossa markkinatalous toimii yhteiskunnan hyödyksi, eikä yhteiskunta markkinatalouden hyödyksi. Nykyinen rahan, ahneuden ja yksilökeskeisyyden hallitus tulee korvata sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti toimivaksi hallitukseksi ja tämän muutoksen voi ainoastaan SDP:n johtama hallitus tarjota.

SDP:n vaihtoehto, jolla Suomi nostetaan lamasta seuraavalla hallituskaudella, on realistisin ja oikeudenmukaisin verrattuna muihin puolueisiin. Muutamia esimerkkejä, joita SDP:n johtama hallitus tulee ajamaan: Oikeudenmukainen verouudistus, jossa yhtenä osana pääomatuloverotuksen progression kiristäminen. Emme kannata alv:n nostamista, kuten Kokoomus, sillä se johtaa kohti tasaveroa ja se ei ole oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Eläkeikää ei tulla nostamaan sosialidemokraattien toimesta vaan työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja työelämän joustoja. Perusturvan tasoa parannetaan, tavoitteena on minimipäivärahojen nostaminen 100 eurolla.

Työtä näiden tavoitteiden puolesta ovat valmiita tekemään kaksi tämän lehden sivuilla esiteltävää nuorta ehdokasta – Atte Viinikka ja Sonja Kekkonen. Luottamusta demokraattiseen järjestelmäämme ei palaudu ja muutosta nykyiseen politiikkaan ei tule, jos samat ihmiset äänestetään uudestaan päättämään asioista. Jos haluat hyvinvointiyhteiskunnan olevan voimissaan tulevaisuudessa ja jos haluat nähdä todellisen muutoksen suomalaisessa politiikassa, ovat Atte ja Sonja sinun edustajiasi.

Politiikka on aina jakopolitiikkaa. Se mistä otetaan ja mihin annetaan, on aatteellinen kysymys. Siksi politiikalla ja puolueilla on eroja, siksi ei ole yhdentekevää ketkä poliittista valtaa kulloinkin käyttävät. Tämän vuoksi politiikkaan tulee vaikuttaa ja äänestäminen huhtikuun eduskuntavaaleissa on tärkeää. Meillä jokaisella oleva äänioikeus on pitkällisen työn tulosta. Siksi äänestäminen ei ole pelkästään oikeutemme, se on meidän velvollisuutemme. Päätöksiä tekevät ne, jotka tulevat paikalle. Jos sinä et äänestä, joku muu kyllä käyttää ääntäsi. Olethan paikalla huhtikuussa.

Äänestä ja vaikuta!


Eduskuntavaalit 17.4
Ennakkoäänestys 6.-12.4

Jani Kokko
kunnanvaltuutettu