maanantai 28. syyskuuta 2009

Valtuustonkokous 26.10

Illan valtuustonkokous sujui varsin jouhevasti, asialista oli lyhyt eikä pitkiä keskusteluja syntynyt. Kaikki käsittelyssä olleet asiat olivat enemmän teknisiä kysymyksiä, joihin tarvittiin valtuustonpäätös.


Asialista ulkopuolelta oli JYKESin johtaja puhumassa Kinkomaalle rakentuvasta Vitapolis-keskuksesta. Valtuusto saa vielä tämän vuoden loppuun mennessä hyväksyttäväkseen kaavoituksen, jonka seurauksen nykyisen parantolan läheisyyteen kohoaan valtakunnallisesti varsin merkittävä vanhustenhoito kokonaisuus. Itse näen Vitapoliksen hyvänä profiloitumismahdollisuutena Muuramelle ja kunnasta voi tulla merkittävä edelläkävijä vanhustenhyvinvoinnin kehittäjänä. Valmistuneen kokonaisuuden myötä alueella toimii useita yrityksiä ja tätä kautta satoja työntekijöitä, lisäksi alueelle tullaan kaavoittamaan paljon asutusta. Alueen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittävät kuntaan ja koko Jyväskylän seutua ajatellen.


Kunnanjohtajan antama talouskatsaus jatkoi samaa trendiä, joka on tullut kuluvan vuoden aikana tutuksi; säästöjä tulee tehdä lisää. Tällä hetkellä kunnan talousarvio on noin 430.000 euroa alijäämäinen ja tämä pitäisi saada paikattua vuoden loppuun mennessä. Osaltaan säästösyihin liittyvät lomautukset nousivat keskustelussa esiin, vetovastuu lomautuksista on kuitenkin työnantajalla ja hallituksella. Erityisesti opettajien lomautus on aiheuttanut vastarintaa opettajissa, vanhemmissa ja osassa koululaisista. Henkilöstön lomautuksilla saatava säästö on noin 170.000 euroa, tästä opettajien osuus on noin 130.000. Opettajien rajaaminen lomautuksien ulkopuolelle ei toisi suuriakaan säästöjä ja voisi johtaa vielä pahempiin toimiin ensi vuoden aikana. Valtuustolle toimitettiin netissä kerätty adressi, jossa vaadittiin lomautuksien peruuttamista. Välttämättä tällainen toiminta ei edistä yhteisiä ponnisteluja kunnan tilanteen vakauttamisessa yt-neuvotteluja käytäessä. Sitä paitsi reilun 200 allekirjoittajan joukossa oli monia ulkopaikkakuntalaisia ja monet allekirjoittajat eivät olleet halunneet nimeään edes näkyviin.


Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu ylimääräiseen istuntoon lokakuun lopulla.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Nyt saisi jo riittää

Tuskin Keskustan kansanedustaja Timo Kalli osasi aavistaa minkälaisen mediamylläkän hänen varomaton lausuntonsa saisi aikaan. (http://www.youtube.com/watch?v=RJMHJXb7Ryc) Toukokuussa 2008 Kalli ilmoitti salaavansa osan kampanjansa tukijoista, koska laissa ei ole säädetty rangaistusta tuen ilmoittamatta jättämisestä. Puolitoista vuotta on kulunut ja vaalirahoituskohu vain paisuu, nyt pyöritykseen on noussut konkurssiin menneen Nova Groupin politiikoille antamat tuet ja epäilykset vastapalveluiden saamisesta. Jokainen median tulitukseen joutunut poliitikko on kieltänyt, ettei mitään vastapalveluita ole suoraan pyydetty. Kuitenkin kuluneiden kuukausien aikana on tullut tietoja siitä, että tukea saaneet poliitikot ovat hakeneet tuen lahjoittajalle neuvoksen arvonimeä sekä helpottaneet tukea antaneiden yritysten kaavoitusratkaisuja. Asian selvittäminen ei ole puolentoista vuoden aikana edennyt juuri ollenkaan ja tietoon tulleet tukisummat ovat nousseet useisiin satoihin tuhansiin euroihin.


Hyörinän vaalirahoituksen ympärillä tekee sekavaksi se, että puolueista tulee tietoa tipoittain. Luulisi puolueiden julkaisevan kaikki tukijansa kertarysäyksellä, näin välttyen saamasta negatiivista mediajulkisuutta kuukaudesta toiseen. Kuitenkaan näin ei toimita. Sen sijaan tietoa annetaan vähän kerrassaan ja samalla luvataan, että ”nyt on kaikki lahjoittajat julkistettu”. Silti seuraavan viikon tai peräti jo huomisessa lehdessä on juttu pimitetyistä tuista: ”no tuo tuki unohtui nyt mainita, mutta se ei ole sellaista tukea mistä toimittajat ovat nyt kyselleet”.


Oman lisänsä soppaan tuovat ne kansanedustajat, jotka eivät muista saaneensa yrityksiltä lentolippuja päästäkseen Suomeen Thaimaasta. Tai muistavat kyllä saaneensa liput, mutta ovat maksaneet ne takaisin. Tai eivät maksaneet liput saatuaan kaksi vuotta sitten, vaan nyt viime viikolla, jolloin toimittajat saivat asian selville. Selkeästi kansaedustajan palkka on liian pieni, jos monen tonnin kuukausituloista ei pysty maksamaan noin 800 euron lentolippua takaisin kahden vuoden aikana. Pieni eturistiriita voi myös syntyä silloin kun julkisista varoista tukea saava yhdistys, jonka toimintaan politiikka ei kuulu, antaa vaalitukea ehdokkaalle, joka on samalla yhdistyksen hallituksessa.


Porvaripuolueet ovat nyt olleet median mielenkiinnonkohteena, mutta myöskään SDP ei ole välttynyt vaalirahoituskohulta. Porvaripuolueista poiketen tukea on tullut ay-liikkeeltä ja se on nyt suurimpia vääryyksiä maailmassa. Vielä ei ole ollut iltapäivälehdissä isoja otsikoita ”SAK TUKEE SDP:TÄ”. Kenelle nyt tulee edes yllätyksenä, että ay-liike tukee demareita. Luonnollisesti työntekijöiden etuja ajava liike tukee sellaista puoluetta, jonka arvoihin työntekijöiden oikeudet olennaisesti liittyvät. Kokoomuksen ja Keskustan mielestä tukea ei pitäisi kanavoida puolueelle, koska jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Kuitenkin Keskustan hallitsema MTK, joka kuppaa rahaa maataloustukiin, tukee hyvin avokätisesti kepua ja yritysjärjestöt kokkareita. Yritysten antamissa tuissa on paljon suurempi korruption riski kuin ay-liikkeen tuissa, sillä yritysten edut eivät usein ole yhtä laajemman yhteiskunnallisen edun kanssa. Palkansaajajärjestöjen toiminta puolestaan kohdistuu selkeästi työntekijöiden edun ajamisen lisäksi koko yhteiskunnan hyväksi.


Vaalirahakohua ei kuitenkaan tulla pitkään muistamaan, viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa asia on jo unohtunut. Suurella todennäköisyydellä monet vaalirahoituksessa kompuroineet kansanedustajat saavat jatkaa vuoden 2011 jälkeen. Lähihistoriassa on monia esimerkkejä poliitikoista, jotka ovat liikkuneet laittomuuden ja laillisuuden rajoilla. Silti he ovat pysyneet eduskunnassa (esim. Juhantalo, Linden). Vaalirahoituskohun ympärillä ei enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, sillä touhu muistuttaa jo kreikkalaista tragediaa.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Politiikan syksy on alkanut.

Kansanedustajat ovat palanneet kesälomiltaan työntäyteiseen syksyyn, jota varjostaa yhä synkkenevä talous. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman neljännesvuosiraportin mukaan Suomen BKT on laskenut peräti 9,4 prosenttia vuoden takaisesta. Hallitus uskoi veronkevennyksien lisäävän kuluttajien ostovoimaa, kuitenkin samaisessa tilastokeskuksen raportissa ilmenee yksityisen kulutuksen volyymin supistuminen 3,4 prosenttia. Murheellisinta tietoa raportissa on kuitenkin Suomen viennin supistuminen peräti 30,4 prosenttia. Viennin supistuminen ylittää selkeästi viime laman synkimmät ajat. Huolimatta näistä tunnusluvuista sekä ekonomistien varoituksista, hallitus jatkaa edelleen tutulla linjalla: lamaa torjutaan veroja alentamalla ja alennukset katetaan velkaa ottamalla. Luulisi jo hallituksellekin vuoden aikana tulleen selväksi, ettei verojenalentaminen ole oikea keino torjua lamaa.


Nyt hallitus on kuitenkin alkanut paikkaamaan veronalennuksista aiheutuneita talousongelmia verojen nostamisella. Herää kysymys onko hallitus enää tietoinen omasta linjastaan, joka sanalla sanoen on hyvin epäselvä. Esimerkiksi ruuan alv:n alennukseen laitetut 800 miljoonaa euroa eivät tule näkymään kuluttajan ruokaostoksissa. Korkeintaan vuoden ajan hinnat pysyvät hivenen nykyistä alemmalla tasolla, mutta lähtevät sitten uudestaan nousuun. Kauppa tienaa tässä järjestelyssä eniten, ei pieni- ja keskituloiset. Investointeihin sijoitettuna tuo kyseinen 800 miljoonaa olisi tuottanut kolminkertaisesti takaisin ja työllisyysvaikutukset olisivat olleet suuret, nyt niitä ei ole ollenkaan. Mutta porvarihallituksen linjana on tyypillinen oikeistolainen talouspolitiikka johon kuuluu verojenlaskeminen, vaikka sitten velkarahaa ottamalla.


Epäselvä veropolitiikka tai kuten hallitus sitä kutsuu ”johdonmukainen talouden tervehdyttäminen” on vain yksi esimerkki vastuunpakoilusta, jota nykyinen hallitus harjoittaa. Monet hankalat kysymykset on siirretty ratkaistaviksi vuoden 2011 jälkeen eli yli hallituskauden. Kunnat ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joutuneet ahtaalle hallituksen kaataessa niiden ratkaistaviksi sellaiset kysymykset, jotka eivät sovi sen harjoittamaan talouspolitiikkaan. Kansalaisia ei paljon hyödytä hallituksen ajama verojenalentaminen, jos kunnat joutuvat nostamaan veroäyriä ja leikkaamaan palveluista.