Nato ja kansalaismielipide

Äskettäin Pew Reasearch Centerin julkaisema kysely kahdeksan suurimman Nato-maan kansalaisten suhtautumisesta sotilasliittoon osoittaa jakautumista liittokunnan sisällä. Yhdysvallat yhdessä perinteisten liittolaistensa Kanadan, Iso-Britannian ja Puolan kanssa, ovat vahvemmin sitoutuneet sotilaalliseen voimankäyttöön kuin Ranskan, Saksan ja Italian muodostama kolmikko, ainakin mitä tulee kansalaismielipiteeseen. 

Liittokunnan perusperiaate kollektiivisesta puolustuksesta ei saa kannatusta Saksan, Ranskan ja Italian kansalaisten keskuudessa. Yli 50 prosenttia maiden asukkaista ei halua Naton soveltavan artikla 5. velvoitetta yhteisestä puolustuksesta, mikäli tilanne sitä vaatisi. Kyselyn toinen merkittävä jakolinja näyttäytyy kansalaisten luottamuksessa Yhdysvaltain kykyyn tai haluun puolustaa liittolaisiaan Euroopassa. Tulokset oat hyvin huolestuttavia liittokunnalle, varsinkin kun ne edustavat keskeisimpiä jäsenmaita.

Puolalaiset muodostavat poikkeuksen kyselyssä kahdelta osin. Ensinäkin puolalaiset ovat vankimmin kollektiivisen puolustuksen takana, mutta toisaalta melkein kolmannes puolalaisista epäilee Yhdysvaltojen kykyä puolustaa Puolaa sotilaallisessa konfliktissa. Puolalaisten epäilyillä on hyvin vahvat historialliset syyt. Puolan historiasta löytyy useita kertoja, jolloin liittosopimuksista huolimatta, maa on jäänyt yksin kriisiaikoina. Historiallinen painolasti vaikuttaa edelleen kansalaismielipiteeseen.

Kyselyntuloksista seuraa kaksi kysymystä:

1. Miten Nato pystyy tarvittaessa käyttämään sotilaallista voimaa, jos kansalaiset vastustavat sen käyttöä?
2. Onko Yhdysvalloilla mahdollisuuksia tai halua lieventää eurooppalaisten pelkoja maan sitoutumisesta Euroopan puolustukseen?

Naton periaatteet edellyttävät liittymishaluisten maiden kansalaisenemmistön tukea ennen kuin maa voi liittyä Naton jäseneksi. Näin pyritään alusta lähtien hakemaan oikeutusta sotilasliiton toiminnalle. Kansalaistuen vähenemisestä ei kuitenkaan keskustella mitään, joka kuitenkin on selkeä uhka sotilasliiton toiminnalle. Merkittävän konfliktin puhjetessa, sotilaallisenvoiman käyttäminen ei välttämättä ole mahdollista, mikäli kansalaiset sitä vastustavat. Tämä heikentää Naton uskottavuutta pienempien jäsenmaiden ja myös potentiaalisten vastustajien silmissä.

Yhdysvaltain vastaus eurooppalaisten huoleen tuli viikonloppuna maan siirtäessä raskasta sotilaskalustoa Baltiaan 5000 sotilaan tarpeita ajatellen. Sotilaallisesti panostus on mitätön, mutta symbolitasolla merkittävä. Presidentti Obaman vakuuttelut siitä, että Tallinna, Riika ja Vilna ovat yhtä tärkeitä kuin Lontoo, Pariisi ja Berliini ovat saaneet nyt katetta, mutta varmuus sitoutumisesta saadaan vasta tosipaikan tullen.

Pew Research Centerin kyselytutkimus heittää haasteen Suomen natohaukoille: miten markkinoida suomalaisille Nato-jäsenyyttä, jos nykyisissäkään jäsenmaissa ei haluta Naton toimivan tai luoteta sen kykyyn puolustaa jäsenmaitaan?