Gunter Schabowski - Euroopan yhdistäjä

Sanat muuttavat maailmaa. Eilen kuoli mies, jonka muutamalla sanalla on ollut suuri merkitys Euroopan ja koko maailman lähihistoriaan. Itä-Berliinissä 9. päivä marraskuuta 1989 lehdistön eteen käveli Itä-Saksaa hallitsevan kommunistipuolueen SED politbyroonjäsen Gunter Schabowski. Politbyroo oli päättänyt kokouksessaan hetkeä aikaisemmin höllentää tiukkoja matkustusrajoituksia, hillitäkseen levottomuuksia ja alati kiihtyvää maastapakoa, jotka olivat vaivanneet jo muutaman vuoden ajan Itä-Saksaa.

Schabowski totesi lausunnossaan viisumeita myönnettävän kaikille halukkaille ja kansalaiset voisivat näin vapaasti matkustaa länteen. Erään toimittajan päätöksen aikataulua tarkentavaan kysymykseen epätietoinen Schabowski erehtyi vastaamaan "tietojeni mukaan tästä lähtien." Virheellisestä ja harkitsemattomasta lauseesta aiheutui ketjureaktio, jota kommunistinen diktatuuri ei enää pystynyt pysäyttämään. Kansalaiset ryntäsivät rajanylityspaikoille ja alkoivat spontaanista kaatamaan Berliinin muuria. Eurooppaa ja Berliiniä jakanut ideologinen muuri kaatui rauhanomaisesti vapaiden kansalaisten hylätessä olemassa olevan järjestelmän.

Schabowskin kommentista alkoi myös Itä-Saksan lähtölaskenta. Eräs puolueen ideologi totesikin Puolan olevan Puola ilman kommunismiakin, mutta ilman kommunismia ei DDR:llä ole olemassaolonoikeutusta. Vain vajaa vuosi tapahtumien jälkeen Saksat jälleenyhdistyivät liittokansleri Helmut Kohlin johdolla, George Bushin sekä Mihail Gorbatsovin tukiessa ja Ranskan sekä Britannian vastustaessa peläten menneisyyden haamujen nousevan esiin Saksan jälleenyhdistymisen myötä.

Länsivaltojen pelko oli kuitenkin aiheeton. Yhdistyneestä Saksasta ei tullut uhkaa Euroopan vakaudelle vaan yhdentymisen moottori. Euroopan integraatio ottikin suuria harppauksia entisten itäblokin maiden ankkuroituessa eurooppalaisten demokratioiden arvoyhteisöön.

Yhdentyminen ja unelma rajoista vapaasta Euroopasta on kuitenkin saanut vastaansa suuremman kriisin kuin koskaan aikaisemmin 1990-luvun alkupuolen jälkeen. Vapautta haluavat ja sotaa pakenevat ihmiset ylittävät laittomasti Euroopan unionin ulkorajoja ja ovat asettaneet koetukselle niin Schengenin sopimuksen kuin yhden unionin peruspilarin vapaasta liikkuvuudesta. Uusia ideologisia ja konkreettisia muureja on noussut niin jäsenmaiden välisille, kuin myös ulkorajoille.

Vuoden 1989 tapahtumista voi etsiä vastausta siihen, miten nykyinen kriisi tulee kohdata. Euroopan "hulluna vuonna 1989" vapaus, avoimuus ja ennakkoluulottomuus olivat ratkaisevassa asemassa kahtiajaon päättyessä. Näistä voidaan edelleen ammentaa ratkaisua siihen miten pakolaiset otetaan vastaan Eurooppaan, miten vastuut heistä jaetaan jäsenmaiden kesken tasapuolisesti ja miten heidät integroidaan osaksi eurooppalaisia yhteiskuntia. Nämä ratkaisut ovat poliittisesti ja taloudellisesti kalliita, mutta sitä ne olivat 25 vuotta sittenkin. Tästäkin huolimatta tuon ajan poliitikot näkivät yhtenäisen ja rajattoman Euroopan olevan sen hinnan arvoinen.