Ehdokas nro. 90

Muuramen keskusvaalilautakunta julkisti ehdokkaiden vaalinumerot tänään. Itse olen kisassa mukana numerolla 90. Tasaluku on aina etu vaaleissa, sillä se pysyy paremmin ihmisten mielessä ja on helpompi kirjoittaa. Keskisuomalaisen nettisivuilla käynnissä olevissa varjovaaleissa tuntuu olevan nostetta minun kohdallani; viimeisenä ei suinkaan olla vaikka ensikertalaisia ollaankin. Vierailin tänään ensimmäistä kertaa koko sivustolla ja olin hivenen yllättynyt omasta sijoituksestani. Tähän aamuun mennessä ääniä oli tullut 26, joten olen niiden 35 ihmisen joukossa, jotka ovat menossa valtuustoon. No, tämmöiset varjovaalit tai gallupit harvoin kertovat todellista tulosta, mutta ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Keskisuomalaisen varjovaalit löytyvät osoitteesta. http://www.ksml.fi/kuntavaalit/varjovaalit/.

Kuinka kauan?

Tänään rauhallinen Suomi järkyttyi. Jo kolmannen kerran alle vuoden sisällä nuori syyllistyy järjettömään väkivallan tekoon, tuhoten oman sekä samalla monen muun viattoman tulevaisuuden. Tällä hetkellä moni etsii selitystä Kauhajoen tapahtumaan ja pelkää sen toistuvan omalla kotiseudullaan - syystäkin. Moni myös etsii syytä ja syyllistä tapahtumiin, jolloin tarkastelun kohteiksi joutuvat niin koti, koulu, tv, yhteiskunta kuin poliisikin. Perimmäistä ja yksiselitteistä syytä tuskin kuitenkaan saadaan siihen, mikä johti traagiseen tapahtumaan.

Nyky-yhteiskunnassa kilpailu on avainasemassa, ja lapset ja nuoret laitetaan yhä aikaisemmin astumaan aikuisten maailmaan. Lapset laitetaan paremmuusjärjestykseen jo peruskoulussa, jonka jälkeen heidät laitetaan kilpailemaan hyvistä opiskelupaikoista, jotta he voivat myöhemmin kilpailla kovapalkkaisimmista ja arvostetuimmista työpaikoista. Lapsuudelle ja nuoruudelle jää entistä vähemmän aikaa. Heiltä vaaditaan entistä enemmän entistä aikaisemmin ja jokaisessa lapsuuden ja nuoruuden vaiheessa yhteiskunnan ja kilpailuhenkisen kulttuurin asettamat vaatimukset vain kasvavat. Tällä kertaa vaatimusten taakka kasvoi liian suureksi, vaikka se ei varmasti olekaan ainoa syy, joka johti Kauhajoen tapahtumiin.

Yksi asia on kuitenkin varma. Niin kauan kun hallitus tarjoaa leikkauksia, leikkauksia ja leikkauksia nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, tällaista tulee tapahtumaan. Niin kauan kun aselait ovat lepsuja, tällaista tulee tapahtumaan. Niin kauan kun kunnon perhearvot ja kotikasvatus on unohdettu, tällaista tulee tapahtumaan. Kuinka monen viattoman ihmisen tulee vielä kuolla turhaan, jotta päättäjät huomaavat lasten ja nuorten hädän? Nyt jos koskaan on yhteiskunnan aika huomata ongelmat ja puuttua niihin, ohjata resursseja ennaltaehkäisevään työhön, sillä tämän päivän jälkeen kenellekään ei pitäisi olla epäselvää nuorten ongelmien vakavuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Kriisiapua on kyllä saatavilla nyt, kun onnettomuus on jo tapahtunut. Ennaltaehkäisevään työhön ei kuitenkaan panosteta, siihen työhön, jolla Jokelan jälkeiset veriteot olisi saatu estettyä. Lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat apua, jätetään heitteille ja vasta jälkeenpäin ihmetellään, miten Kauhajoen, Keravan ja Jokelan tapaukset ovat mahdollisia. Lasten ja nuorten hätä on huomattava ja ainakin itse tulen toimimaan sen puolesta, ettei yksikään lapsi tai nuori tule jäämään yksin ongelmiensa kanssa ja että apua on saatavilla. Näissäkin asioissa toimeen on ehdottomasti tartuttava kunnalliselta tasolta alkaen.

Nuorten aktivoiminen.

Tulevissa vaaleissa uskotaan äänestysaktiivisuuden nousevan vuoden 2004 kunnallisvaalien 58,6 prosentista. Tämä olisi todellakin suotavaa, sillä jos 40 prosenttia kansasta ei pidä äänestämistä oikeana tapana vaikuttaa on, yhteiskuntajärjestelmän tasapuolinen toiminen hankalaa, sillä äänestysaktiivisuuden laskiessa entisestään ollaan pahimmassa tapauksessa siirtymässä vähemmistönvaltaan. Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuus mietityttää monia. Muuramessa 18–25-vuotiaiden osuus väestöstä on koko maakunnan suurin. Silti enemmistö 18–25 vuotiaista jättää äänestämättä, oli kyseessä sitten mitkä vaalit tahansa. Väestöryhmä, jolla halutessaan on paljon valtaa käytössä, ei jostain syystä käytä sitä. Tämä näkyy myös siinä, ettei nuoria saada ehdokkaiksi vaikka nuori ehdokashan parhaimmin ajaisi juuri nuorten asiaa. Nuoret kokevat politiikan hieman vanhanaikaiseksi ja jämähtäneeksi toiminnaksi, jossa yksittäinen ihminen ei pysty vaikuttamaan. Tämä on selkeästi väärä käsitys, koska yksi ihminen voi todellakin muuttaa asioita ja kansalaiset itse luovat omanlaisensa poliittisen kulttuurin! Äänestysaktiivisuuden nostamisessa tulisi minun mielestäni suurempi huomio kiinnittää noiden väärien käsitysten muuttamiseen, kuin äänestysikärajan laskemiseen kuuteentoista ikävuoteen.

En kuitenkaan lähtisi laskemaan kunnallisvaalien äänestysikärajaa, vaikka se tuntuukin olevan lähes paniikinomainen reaktio äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Todennäköisemmin äänestysiän laskeminen kuuteentoista vuoteen vaan lisäisi passiivisten äänestäjien osuutta. Tärkeämpää on saada 18–25-vuotiaat nuoret äänestämään. Kuitenkin alaikäisille voidaan luoda juuri nuorisovaltuustojen ja muiden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyvien yhdistysten kautta mahdollisuus olla osana demokraattisessa prosessissa kunnissa ja tätä kautta luoda kiinnostus äänestämiseen täysi-ikäisenä.

Suurin osa ihmisen arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään juuri kunnissa. Siksi olisi hyvä saada myös nuoret uurnille; ovathan nuoret Muuramessa hyvin merkittävä palveluita käyttävä ryhmä. Nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pitää kasvattaa jo ennen äänestysikää. On hyvin vaikeaa innostaa nuoria äänestämään, jos heille on jo ennestään syntynyt välinpitämätön asenne omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Hyvänä keinona kiinnostuksen herättämisessä jo yläasteikäisistä lähtien olisi nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston avulla saataisiin luotua kanava nuorten ja kunnanpäättäjien välille. Nuorilla on paljon hyviä ideoita palvelujen luomisessa ja kehittämisessä, mutta tarpeeksi hyvät väylät niiden esittämiseksi ovat aikaisemmin puuttuneet. Myös lautakunnissa olisi hyvä kuunnella nuorten mielipidettä asioissa, jotka erityisesti liittyvät nuoriin ja heidän käyttämiin palveluihin.

Ja palautetta tuli.

Selkeästi mielipidekirjoitukseni (Keskisuomalainen 5.9) aihe puhututtaa kansalaisia. Keskustelun herättäminen sopivista kampanjointitavoista olikin tarkoituksenani. Kirjoitukseni oli räväkkä, mutta niin on kyllä kalenterikin. Olen saanut paljon palautetta ja luonnollisesti se on ollut laidasta laitaan. Kuitenkin enemmistö kansalaisista tuntuu olevan kanssani samaa mieltä: tämänlainen kampanjointi ei käy! Olen saanut positiivista palautetta jopa kalenterintekijöiden puolueeseen kuuluvilta henkilöiltä. Tulen siis edelleen jatkamaan kunnallisvaalitaistelua keskittymällä ideoihini ja tavoitteisiini, enkä tule käyttämään ”muita avuja” niiden saavuttamiseksi. Uskon edelleen vakaasti, että äänestäjiä kiinnostaa enemmän se, mitä ehdokkaalla on sanottavaa, kuin se, miltä hän näyttää.

Haluan olla omalta osaltani parantamassa muuramelaisten hyvinvointia asiakysymyksiin keskittymällä. Tahdon auttaa vanhempia, jotta he saavat lapsensa hyvään päiväkotiin, tukea koulujen opetuksen hyvää tasoa ja luvata jokaiselle hoitoa sairauden sattuessa tekemällä päätöksiä, jotka takaavat kunnallisten peruspalveluiden laadun ja saatavuuden kaikille kuntalaisille, ei vain harvoille. Tulen myös tekemään kaikkeni, jotta Muurame ottaa entistä paremmin huomioon nuoremman väestönsä. Nuorisoa koskevat suunnitelmat ja päätökset tulee tehdä yhteistoiminnassa nuorten kanssa. En tule myöskään unohtamaan yhteiskuntamme tukipilareita, ikäihmisiä. Olen itse nähnyt miten monet vanhukset joutuvat tulemaan toimeen niin vähällä, vaikka he ansaitsevat enemmän.

Koulutuksen ja sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen sekä nuorison entistä parempi huomioonottaminen kunnallisessa päätöksenteossa ovat ensiarvoisen tärkeitä kysymyksiä 2010-luvun Muuramea rakennettaessa.

Kiinnostaako paljas pinta asiakysymyksiä enemmän?

Iltasanomissa oli eilen näyttävästi uutisoitu kokoomusnuorten tuorein tempaus, samoin kuin tämän päivän Keskisuomalaisessa. Onko tämä nyt sitten oikea tapa saada ihmiset - ja tässä tapauksessa erityisesti nuoret - kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta? Politiikkaa usein kutsutaan sirkukseksi, mutta varsinkaan nuorten poliitikkojen, jotka vasta yrittävät saada ääntään kuuluville, ei pitäisi tällaisilla tempauksilla tukea käsitystä politiikan viihteellistymisestä. Politiikasta saadaan räväkkää muutenkin kuin esiintymällä alastomana kalenterinkuvissa. Minuun ainakin tekee suuremman vaikutuksen poliitikkojen retoriset taidot kuin fyysiset ominaisuudet.

Kalenterikuvat vain vahvistavat käsitystäni kokoomusnuorista pinnallisina ihmisiä, joiden politiikan taju ei välttämättä edusta terävintä kynää penaalissa. Mielipiteeni ei ole syntynyt pelkästään näiden kuvien perusteella vaan ihan kokoomusnuorten kanssa käydyissä keskusteluissa. Kokoomusnuoriin tunnutaan liittyvän vain sen takia, koska se on trendikästä ja kaikki menestyvät ja nuoret ihmiset tuntuvat kuuluvan kokoomukseen. Sitten kun kysyn miksi joku on liittynyt kokoomusnuoriin, niin suurin osa vastauksista liittyy enemmän ”bilettämiseen”, "isän-bemariin” ja muihin asioihin, jotka ovat ”hyvin tärkeitä” tehtäessä päätöstä liittyä poliittiseen järjestöön. Jäseneksi liittyneet ihmiset eivät välttämättä edes ajattele minkälaista politiikkaa kokoomus ajaa ja edustaa, vaan liittyvät jo pelkästään trendikkyyden takia. Saa nähdä koska tämä trendi menee pois muodista. En toivo tätä pelkästään oman puolueeni takia vaan koko suomalaisen demokratian kehittymisen ja poliittisen keskusteluntason sekä sen uskottavuuden takia.

Varsinkin vaaleissa olisi äänestyspäätöstä tehtäessä syytä keskittää huomio pikemmin ehdokkaan ajamaan asiaan ja tavoitteisiin kuin ehdokkaan muihin avuihin. Itse ainakin toimin näin.

Vaaliteesit.

Mielestäni tasa-arvoinen, solidaarisesti ja oikeudenmukaisesti toimiva yhteiskunta, jossa yksilön ongelmat kuuluvat kaikille, on paras turva meidän kaikkien hyvinvointia ajatellen. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin vaikeuksiensa kanssa, oli kyseessä sitten kouluun, opiskeluun, terveyteen, talouteen, työhön tai ympäristöön liittyvät ongelmat ja huolenaiheet. Oikeudenmukaisesti toimiva kunta voi ratkaista nämä ongelmat. Tähän ajatukseen liittyykin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kannattamani ajatus ”kunnassa kuntoon”, jonka mukaan ongelmia tulee lähteä ratkaisemaan ensisijaisesti kunnalliselta tasolta. Esimerkiksi kunnan omasta perusterveydenhuollosta on pidettävä kiinni. Paljon järkevämpää on, muualta maakunnasta saatujen kokemusten valossa, jalkauttaa erikoissairaanhoitoa terveyskeskuksiin kuin luoda keskitetysti suuria kokonaisuuksia.

Itse koen tärkeiksi asioiksi tulevissa kunnallisvaaleissa erityisesti koulutukseen, nuoriin, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ympäristöön liittyvät kysymykset. Edellä mainittuihin panostamalla luodaan huomisen hyvinvointia Muurameen. Muuramessa koko ikäni asuneena tiedän kuntamme kehittämistarpeen olevan suuri, jotta nykyisen kaltainen hyvinvointi on mahdollista myös tulevaisuudessa. Erityisesti hallituksen kuntiin kohdistamat linjaukset tulevat tekemään seuraavan valtuuston työstä entistä haastavampaa; kehityksessä täytyy kuitenkin ottaa huomioon ensisijaisesti ihmisten tarpeet, eikä taloudellinen hyöty tai kustannustehokkuus saa olla kaiken mittari. Kunnan palvelut on taattava monille, ei vain harvoille, eivätkä varallisuus tai asuinpaikka kunnassa saa olla esteenä esimerkiksi terveyspalveluiden saamisessa. Lähtökohtana voimme pitää sitä, että ihmisen hyvinvointia ei tule kilpailuttaa.

Koskaan ei pidä väheksyä yhden ihmisen vaikutusmahdollisuuksia. Varsinkin kunnissa yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin valtakunnallisella tasolla. Suurin osa jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista päätetään juuri kunnissa, joten äänestäminen lokakuun 26. päivänä on meidän kaikkien velvollisuus. Haluaisin olla omalta osaltani parantamassa ihmisten elämää - sehän juuri on politiikan tehtävä.