sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Vaalipäivä

Viimeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen ketkä ja miten Muuramea johdetaan seuraavat neljä vuotta. Paljon on tärkeitä asioita tulossa päätettäväksi ja tarvitaan oikeat henkilöt niiden tekemiseksi. Peruspalveluiden parantaminen ja säilyttäminen, opetustoimen saattaminen vastaamaan oppilaiden tarpeita, Elinkeinopolitiikan pitäminen vahvana sekä Muuramen itsenäisyyden turvaaminen, ovat vain muutamia esimerkkejä siitä mihin äänestämällä voit vaikuttaa.


Nukkuvien äänestäjien on viimein syytä herätä ja käydä äänestämässä. Erityisesti haluan vedota nuoriin, jotka pääsevät ensimmäistä kertaa äänestämään kunnallisvaaleissa, että käyttäkää äänioikeuttanne. Kunnallisessa demokratiassa tehdään suurin osa arkipäivän elämään vaikuttavista ratkaisuista ja ne vaikuttavat suuresti Keski-Suomen nuorimman ikäjakauman omaavassa kunnassa myös paljon nuoriin, vaikka he eivät äänestäisi.


Päätöksiä tekevät ne, jotka tulevat paikalle.

torstai 23. lokakuuta 2008

Nuorten hyvinvointi

Eilen aamupäivällä oli Muuramen lukion ja yläasteen yhdistetty paneelikeskustelu kunnallisvaaleihin liittyen. Pääpainona olivat nuorten omat palvelut, mutta kysymykset kattoivat suuren osan myös muista tärkeistä asioista. Ilmi tuli esimerkiksi laajemmin koko yhteiskuntaamme vaivaavat ongelmat, on siirrytty liian suorituskeskeiseen yhteiskuntaan. Pelkkien lukujen tuijottaminen ja yksilön menestyminen, ovat siis saaneet liian vahvan aseman myös kouluissamme. Kaikki eivät voi olla hyviä kaikessa ja monesti nuori ei jaksa yrittää koulussa, kun on tarpeeksi kauan saanut vain negatiivista palautetta kavereilta ja opettajilta ja kuulee päivittäin, miten jatkuva huonojen arvosanojen saaminen vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa opiskelupaikan ja sitä kautta hyvän työn saaminen on todella epävarmaa. Tätä kautta ja näiden kovien paineiden alla nuori on suuressa vaarassa syrjäytyä.


Syrjäytymisestä on osoituksena suuri koulupudokkaiden määrä yläasteen jälkeen, vaikka koko yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomio juuri siihen, ettei yksikään nuori jää ilman koulu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen. Kaverin ei pitäisi antaa hypätä jyrkänteeltä alas vaan hänet pitäisi auttaa porukalla pois reunalta; kouluihin, ja yhtälailla koteihinkin, tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ainaisen suorituskeskeisyyden sijaan. 2000-luvulla on yleistynyt sellainen ajatusmaailma, jossa kodin ja perheen rooli nuoren kasvattajana on ”ulkoistettu” etupäässä koululle ja muulle yhteiskunnalle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kun nuori joutuu vaikeuksiin ilkivallan tai muun häiriökäyttäytymisen seurauksena, jolloin syy useimmiten kaadetaan koulun ja koko yhteiskunnan niskaan.


Nuorten hyvinvointiin suunnatut resurssit ovat nykyisellään riittämättömiä Muuramessa. Tästä näkyvämpänä ongelmana ovat liian suuret luokkakoot, jotka Muuramessa eivät kuitenkaan ole maakunnan pahimmasta päästä. Oppilashuoltoon tulisi saada lisää koulupsykologeja ja kuraattoreita, jotka pystyisivät huomaamaan oppilaiden ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Nykyään apua annetaan vasta sitten kun ongelmat ovat liian suuria, jolloin niiden seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa tärkeää ja se tuottaa hyötyä sekä avuntarvitsijalle että kunnalle.


Kouluruokailu on myös olennainen osa oppilashuoltoa, ja pari viikkoa sitten järjestetyssä nuorisofoorumissa siitä keskusteltiinkin hyvin kiivaasti. Monelle nuorelle kouluruokailu on päivän ainoa lämmin ateria ja siksi sen laatuun ja monipuolisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Määrärahoja voidaan toki tässä asiassa nostaa, mutta rahan lisääminen ei suinkaan tarkoita ruuan laadun automaattista paranemista.


Myös koulun ulkopuolisilla toimilla tulee kiinnittää huomiota nuorten hyvinvointiin. Liikunta- sekä muiden harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen edistää nuorten hyvinvointia ja samalla tuo säästöjä ilkivallasta seuraavista kuluista. Tästä ovat Innolan ja fransilan kaltaiset nuorten omat harrastuspaikat hyviä esimerkkejä.


Nuorten palveluiden kehittämisessä on tärkeää saada nuorten oma mielipide kuuluviin ja samalla saada heitä mukaan päätöksen tekoon. Nuorten mielipiteitä täytyy myös kunnioittaa; monella nuorella on sellainen käsitys, ettei heidän mielipiteellään ole merkitystä, ja tästä käsityksestä on päästävä eroon. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa yläasteen pihan parantaminen. Parempi olisi antaa nuorten itse tehdä suunnitelmat piha-alueen kunnostuksesta ja sinne tehtävistä hankinnoista, vaikkapa kuvataidetunneilla. Samalla kun nuoret näkisivät miten heidän omat ideansa ja toiveensa on käytännössä toteutettu, saataisiin ehkä myös ilkivaltaa vähennettyä. Eri lautakuntien kokouksissa pitäisi nuorten ääni kuulua etenkin silloin, kun päätetään nuoria koskevista asioista. Nuoret voisivat myös itse valita edustajansa lautakuntiin vaikkapa koulujen sisäisillä vaaleilla, samoin kuin nuorisovaltuuston olisi hyvä olla vaikuttamassa etenkin niissä kokouksissa, joissa käsitellään nuorisoa itseään koskevia asioita.

torstai 16. lokakuuta 2008

Ikäihmisten palveluiden tulevaisuus.

Eilen Koskikodilla oli paneelikeskustelu puolueiden välillä vanhuspalveluiden tilasta ja tulevaisuudesta. Itse en ollut panelistina mutta olin paikalla muuten tapaamassa äänestäjiä ja vaihtamassa mielipiteitä vastaehdokkaiden kanssa. Ehdokkaita oli moninkertaisesti enemmän kuin äänestäjiä, mutta eloisia keskustelu saatiin silti aikaan. Vaikka Muuramessa ikäihmisten osuus koko väestöstä on vähäinen verrattuna muuhun Keski-Suomeen, se ei tarkoita sitä, että heidän palveluistaan ja hyvinvoinnistaan voidaan tinkiä sillä perusteella.


Parhaiten ikäihmisten hyvinvointia edistetään helpottamalla kotona asumista mahdollisimman pitkään, tuomalla apua koteihin silloin, kun sitä tarvitaan. Kotona asuminen on tutkitusti ja myös ikäihmisiltä itseltään kysyttäessä ykkösvaihtoehtona asumismuodossa, ja vasta sitten tulevat palvelutalot ja vanhainkodit sekä muut asumismuodot. Kuitenkaan pelkkä kotisairaanhoitajien käyminen ei riitä kotona asumisen helpottamiseksi; maanantai-iltapäiväisin pikaisesti jaetut pillerit eivät ratkaise koko ongelmaa, kuten ei myöskään mahdollisuus pelkkiin siivouspalveluihin. Paneelikeskustelussa nousikin olennaisesti esille kodinhoitajien puuttuminen palveluketjusta, henkilöiden, jotka esim. kantaisivat puut, siivoaisivat ja tekisivät muutkin kotityöt, joita ikäihminen ei itse pysty tekemään ja joita kotisairaanhoitajien ei kuulu tehdä.


Terveyskeskuksen saneerauksen myötä vuodepaikkojen määrä vähenee noin viidestäkymmenestä reilulla kymmenellä paikalla. Tämä entisestään lisää ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä ja resurssien suuntaamista siihen. Osaltaan ennaltaehkäisyyn liittyvät ikäihmisille suunnatut liikuntapalvelut sekä kulttuuritapahtumat, joita tulee lisätä virikkeellisen ikääntymisen turvaksi. Samaan tapaan myös kuljetuksen järjestäminen on tässä toiminnassa tärkeää niitä ikäihmisiä ajatellen, jotka asuvat kaukana kuntakeskuksesta tai eivät jostain muusta syystä pääse itse paikalla vaikka lähellä asuisivatkin. Jopa Muuramen uimahallin tulevaisuutta suunnitellessa tulisi ottaa huomioon ikäihmisten tarpeet ja kartoittaa esimerkiksi erilaisten terapioiden mahdollisuudet uimahallin yhteydessä.


Kilpailuttaminen palveluiden järjestämistä suunnitellessa, kuten monessa muussakin tapauksessa, on mielestäni hyvin huono lähtökohta, ja pelkkien talouslukujen tuijottaminen osoittaa syvää inhimillisyyden puutetta kanssaihmisten hyvinvoinnista. Itse en tiedä kilpailuttamiseen liittyviä kaikkia yksityiskohtia, mutta maalaisjärjellä ajateltuna sekä kilpailuttamisen tulokset nähtyäni kannatan hyvin tarkkaa pohdintaa siitä, onko kilpailuttaminen kulloisessakin tapauksessa kuntalaisten eduksi. Perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus tasa-arvoiseen palveluun, asuinpaikasta riippumatta. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan toteudu täysin Muuramessa; jonkinlainen muutos on saatava aikaan.

Katujen kunnosta ja vähän muustakin.

Tänään tavanomaisella pyörälenkilläni tulin kiinnittääkseni huomioni kuntamme tiettyjen asutusalueiden tiestön paikoitellen hyvinkin surkeaan kuntoon. Erityisesti kevyenliikenteenväylät muistuttavat paikoitellen enemmän kärrypolkuja kuin kunnollisia teitä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Verkkoniementie, jossa heinät puskevat jo asfaltin läpi. Jos pyörällä oli epämiellyttävää ajaa, niin millaista mahtaa sitten olla lastenrattaiden kanssa? Rauhallisesta kävelylenkistä ei ole tietoakaan siinä rynkytyksessä. On tietysti hyvä, että sentään keskustaan saatiin uusi asfaltti pari viikkoa sitten, mutta ei muita asutusalueita tule jättää huonompaan asemaan. Uusille asuinalueille kyllä vedetään jo rakennus vaiheessa asfaltit ja laitetaan katuvalot, samalla jätetään vanhempien asuntoalueiden kunnostukset puolitiehen. Niittyahossakin tien huono kunto alkaa jo haitata paikallisten kuljetusyrittäjien työtä, eikä tämä mielestäni ole oikeanlaista elinkeinopolitiikan tukemista Suomen yrittäjäystävällisimmältä kunnalta. Yhtälailla valaistus on tietyillä asuinalueilla jätetty oman onnensa nojaan, ja tästä ovat todisteena kallellaan ovat valotolpat sekä sammuneet valot.


Kunnolla tehdyillä korjauksilla saataisiin aikaan pitkäkestoinen parannus. Kunnolliset kevyenliikenteenväylät lisäisivät asuinalueiden viihtyisyyttä ja toimivuutta kaikin tavoin. Totta kai täysin uusi asfaltointi maksaa paljon, mutta se on pitkällä tähtäimellä paljon vähemmän kuin jokavuotiset korjaukset - pienistäkin puroista voi syntyä yllättävän iso virta.


Tämä kaikki tietysti liittyy myös laajemmin koko kunnan elinkeinopolitiikkaan. Laajapohjaisen elinkeinorakenteen säilyttäminen ja tukeminen on ensiarvoisen tärkeää seuraavallakin valtuustokaudella, ja erityisesti pk-yrityksien tuloa Muurameen tulee kannustaa. Laaja elinkeinorakenne takaa parhaiten työpaikkojen säilymisen ja kunnan talouden vakauden taloudellisten olosuhteiden äkkiä heilahdellessa. Liian yksipuolisen elinkeinorakenteen osoituksena ovat kunnat, joiden työpaikkaomavaraisuus perustuu paperi- ja sellutehtaisiin, jolloin yhtäkkinen tehtaan lakkauttaminen johtaa helposti kunnan taloudelliseen kaaokseen, koska korvaavia työpaikkoja ei löydy.


Muuramen elinkeinopolitiikan onnistumiseen liittyy olennaisesti yrittäjäystävällinen imago. Luottamuselinten tulee nopeilla kaavoituspäätöksillä sekä kunnallistekniikan hyvällä ylläpitämisellä nopeuttaa yritysten tuloa ja pysymistä Muuramessa. Tätä ei missään nimessä tule estää tarpeettomilla valituksilla ja päätöksenteon tahallisella hidastamisella; näistäkin toimista kun on ollut viitteitä myös kuluvalla valtuustokaudella. Lisäksi teollisuuden hajauttaminen nykyisen teollisuuskylän ulkopuolelle on koko kunnan kehittymisen kannalta eduksi. Kun Jyväskylän eteläportin teollisuusalue laajenee Muuramea kohti, on vaan luonnollista tulla oikeanlaisilla kaavoituspäätöksillä sitä vastaan.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Turkin presidentin puhe.

Vaikka aihe ei sinänsä kunnallisvaaleihin liitykään, kirjoitan siitä silti. Olin eilen siis kuuntelemassa Turkin tasavallan presidentin Abdullah Gülin luentoa Jyväskylän yliopistolla. Luento oli osa Turkin presidentin virallista valtiovierailua Suomessa. Presidentti Gül puhui Turkin ja EU:n yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta, mutta loistavasta ja avartavasta puheestaan huolimatta presidentti ei ainakaan minua saanut vakuuttuneeksi Turkin välttämättömästä mukanaolosta Euroopan Unionissa. Puhe sai minut kuitenkin kannattamaan nykyisen yhteistyön syventämistä strategisen kumppanuuden suuntaan. Samanlaista kumppanuuttahan Suomikin tuntuu hakevan Natolta ilman täysjäsenyyttä.


Seitsenkymmenmiljoonaisen kansan mukaan ottaminen toisi huomattavan vallan siirtymisen Länsi-Euroopasta Lähi-itään. Näin suurella väestöllä Turkin sananvalta EU:n päätöksenteossa kasvaisi suhteettomasti, jos vertaa esimerkiksi maan taloudellisia resursseja nykyisiin unionin maihin. Taloudellinen tuki Turkin maataloudelle ja muiden elinkeinojen kasvattamiseksi nielisi suhteettomasti yhteisestä eurooppalaisesta kakusta, jota myös presidentti Gül tänään puheessaan lupasi kasvattaa. Turkin ei todellisuudessa näytä vielä valmiilta Unioniin. Valtio on kulttuuriltaan ja yhteiskunnaltaan täysin erilainen kuin mikään muu Euroopan mantereella oleva kansakunta. Myös esimerkiksi Kyproksen vuosikymmeniä kestäneeseen jakoon tulee saada pitävä ratkaisu ennen Turkin ottamista unioniin; onhan täysin mahdotonta ajatella otettavaksi mukaan maata, joka ei tunnusta kaikkien muiden jäsenmaiden olemassaoloa. Lisäksi ihmisoikeustilanteen ja kurdikysymyksen ratkaisu on syytä hoitaa pois päiväjärjestyksestä ennen jäsenyyttä


Turkilla on jo nyt hyvin samanlainen liitännäisjäsenyys EU:ssa kuin mikä Suomella aikoinaan oli Eftassa. Samanlaista liitännäisjäsenyyttä voisi hyvin tarjota myös Kaukasuksen tasavalloille, joiden liittymistä Euroopan Unioniin tulee tietysti myöskin harkita todella tarkkaan, koska hätäiset toimet Kaukasuksella voisivat pahimmassa tapauksessa johtaa Moskovan-suhteiden radikaaleihin muutoksiin. Turkin liitännäisjäsenyys on muodostettu jo 1963, ja minun mielestäni se tarjoaa jo riittävät yhteistyömahdollisuudet Turkin ja EU:n välille, etenkin kun myös osapuolten välinen taloudellinen yhteistyö koki yhdentymistä tulliliiton muodossa jo 1995, poistaen tullit EU:n ja Turkin välisessä kaupassa.


Turkkia, islamilaisista maista kaikkein länsimaalaistuneinta, ei kuitenkaan pidä ajaa pois Euroopasta radikaalimman islamin käsiin. Turkki sekulaarisena tasavaltana tarjoaa mahdollisuuden sillan rakentamiselle Euroopan ja arabimaailman, kristinuskon ja islamin välille. Terrorismin vastaisen sodan aikana on ennen kaikkea pyrittävä luomaan ymmärtäväinen suhde lännen ja idän välille vuoropuhelulla ja toisten ymmärtämisellä - ei aseiden voimalla. Presidentti Güllin sanoin: "Ne tekijät, jotka sitovat meidät yhteen, ovat paljon vahvemmat kuin ne, jotka erottavat meitä."

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Kuntaliitokset

Vuoden 2009 alussa 67 kuntaa lakkautetaan liitoksilla ympäri Suomea. Suurin osa kunnista on muuttotappioalueita, joissa väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Tällöin peruspalveluiden turvaaminen tulee ylivoimaiseksi, jolloin kuntaliitos on ainoa mahdollisuus tilanteen vakauttamiseksi. Pakkoliitoksiin ei vielä ole turvauduttu ja vaalipuheissa puolueiden edustajat lupaavatkin, ettei niihin mennä. Kuitenkin hallituksen toimet vähitellen ajavat kunnat pakolla liittymään yhteen, ja jopa taloudellisesti ja palvelullisesti hyvässä tilassa olevat kunnat joutuvat liittymään. Ovatko pakkoliitokset todellakin välttämätön tapa turvata kuntien selviytyminen? Paraikaa Muuramen ympärillä tapahtuu valtaisa kuntaliitos Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan liittyessä Jyväskylään. Jo pelkästään siitä syystä, että Muurame jää ”reikäleipäkunnaksi" Jyväskylän keskelle, on nostettu kauhea äläkkä. Liittymisestä keuhkoajat ovat lähinnä olleet muita, kuin Muuramen päättäjiä ja kuntalaisia. Samanlailla Kauniainen on Espoon keskellä kasvanut ja kehittynyt hyvin ja sen liittymisestä Espooseen ei ole syntynyt edes keskustelua.


Seuraava valtuusto joutuu todennäköisesti ottamaan monesti kantaa mahdolliseen kuntaliitokseen Muuramen ja uuden Jyväskylän välillä. Kuntaliitos ei ole mikään ahaa-elämys, joka poistaa kaikki ongelmat kunnan toiminnasta, päämääränään lähinnä taloudellisen taakan helpottaminen. Silti liitoksista on annettu tällainen kuva. Ongelmien poistuminen ei ole täysin varmaa, ja oikeastaan kuntaliitos saattaa vaan lisätä niitä. Aluksi valtion tarjoamat yhdistymisavustukset pitävät palvelut ja toiminnat ennallaan ja kuntalaiset eivät huomaa liitoksesta seuranneen mitään negatiivista. Kuitenkin Muuramen entinen naapurikunta Säynätsalo käy malliesimerkistä, mihin kuntaliitos voi pahimmilaan johtaa. Säynätsalo liitettiin Jyväskylään 1993 perusteena juuri palveluiden turvaaminen ja alueen kehittäminen. Viimeisen 15 vuoden aikana Säynätsalossa on kuitenkin ajettu suurin osa palveluista alas ja siirretty palvelut Jyväskylän puolelle, ja samalla moni yritys on lähtenyt pois. Tällainen kehitys voi hyvinkin tapahtua Korpilahdelle, joka on vain pieni osa uutta Jyväskylää. Maalaiskunnalla on siinä mielessä helpompaa pitää puoliaan jo suuremman asukasluvun ja yrityspohjan ansiosta.


Itse en toivoisi Muuramelle kohtaloa, jossa siitä tulee Jyväskylän nukkumalähiö. Tietenkään kuntaliitoskysymykseen ei ole yksinkertaista ”kyllä tai ei”-vastausta, vaan se on monen tekijän summa ja siinä on otettava huomioon kunta- ja palvelurakenteen tuomat velvoitteet, kunnan taloudellisen kehityksen suunta, väestökehitys sekä monet muut seikat. Muuramen nykyisen kehityksen valossa minä itse en kuitenkaan näe kuntaliitokseen mitään tarvetta.