Brysselin terrori-iskut asettavat jälleen haasteen Unionin turvallisuudelle

Lontoo, Madrid, Pariisi ja nyt Bryssel.

Jälleen yksi eurooppalainen pääkaupunki on joutunut silmittömän terrori-iskun kohteeksi. Brysselin lentokentälle ja metroasemalle tehdyissä itsemurhaiskuissa on viranomaisarvioiden mukaan kuollut jo yli kymmenen ihmistä ja satoja loukkaantunut.

Terrori-iskut Euroopan unionin ja Naton pääkaupungissa ovat osoitus miten kiristyneistä turvatoimista huolimatta terroristit ovat onnistuneet soluttautumaan kiinteästi Brysselin elämään ja toteuttamaan koordinoituja iskuja. Iskujen tekotapa viittaa vahvasti ääri-islamistiseen ISIS-järjestöön.

 
On vaikea arvioida onko kyseessä pitkään suunniteltu ja koordinoitu isku, joka oli tarkoitus toteuttaa juuri tänään vai viimeaikaisten pidätysten käynnistämä reaktio ennen terroristien kiinnijäämistä. Selvää on, että Lähi-idässä  ISIS:n heikentynyt tilanne on saanut sen hakemaan näkyvyyttä Eurooppaan suunnatuilla iskuilla ja heikentämään vuorostaan ISIS.n vastaista liittoumaa. 

Kriisin hoitamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi on syytä suunnata katse tulevaisuuteen ja ryhtyä konkreettisiin toimiin uusien iskujen estämiseksi.

Keskeistä on saada Euroopan unionin ulkorajavalvonta kuntoon. Rajaturvallisuusvirasto Frontexin resursseja ja toimivaltuuksia on lisättävä, jotta nykyisessä pakolaiskriisissä Eurooppaan pyrkivät ääriajattelijat pystytään pysäyttämään. Mikäli kansallisesti ei pystytä ulkorajavalvontaa ylläpitämään niin silloin se täytyy ottaa unionin vastuulle.

Jäsenmaiden on myös syytä ryhtyä konkreettisesti tiivistämään yhteistyötä siviili- ja sotilastiedustelussa sekä tietojenvaihtamisessa. Kansalliset turvallisuuspalvelut arvioivat aina kansallisesta näkökulmasta mikä on sellaista tietoa jota voidaan jakaa, tässä tietysti korostuvat eurooppalaiset suurvallat Britannia, Ranska ja Saksa. Toivottavasti nyt viimeistään havahdutaan siihen, että ilman kunnollista yhteistyötä ei terrorismia voida kitkeä Euroopasta. 

Ranska aktivoi Pariisin terrori-iskujen jälkeen Lissabonin sopimuksen turvatakuut ja odotettavissa on Belgian tekevän samoin. Jokaisen jäsenmaan on luonnollisesti annettava kaikki apu Belgialle kun avunpyynnön aika tulee. Suomen osalta tämä pakottaa kiirehtimään entisestään lainsäädäntömuutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, jolla mahdollistetaan sotilasapua myöten Lissabonin sopimuksen mahdollistavat turvatakuut.

Näin rasisminvastaisella viikolla on hyvä osoittaa, että muutaman ääriajattelijan toteuttamat iskut eivät onnistu murtamaan unionin perusarvoja. Demokratiasta, vapaudesta ja ihmisyyden perusarvoista on pidettävä kiinni eikä pelolle ja vihalle tule antaa valtaa. Suurin virhe tässä tilanteessa on ryhtyä leimaamaan kokonaista kansaryhmää tai uskontoa. Se entisestään lietsoo ääriryhmien kannatusta ja heikentää kaikkien eurooppalaisten turvallisuutta. Kotouttamisen ohella on pidettävä huolta maahanmuuttajien jälkeläisten integroitumisesta Eurooppaan. Ihmiset, jotka syntyvät Euroopassa eivät ole enää maahanmuuttajia tai pakolaisia vaan eurooppalaisia. Jos heidät jätetään ihonvärin, etnisyyden tai uskonnon johdosta yhteiskunnan ulkopuolelle niin heidän radikalisoituminen ei ole yllätys.  

p.s.

Yleensä terroristien kannattajat juhlivat iskuja mutta ensimmäistä kertaa näen suomalaisten kansanedustajien ja europarlamentaarikon juhlivan kymmenien ihmisten kuolemaa poliittisena voittona. Tällainen retoriikka tulee Suomen valtiojohdon taholta tuomita yksiselitteisesti ja kommenttien esittäjät voivat pohtia ovatko he osa ratkaisua vai osa ongelmaa.