Afrikan suurin ja maailman 10. suurin valtio, Sudan, on hajoamassa. Etelä-Sudanissa on parasta aikaa käynnissä kansanäänestys, jonka pyrkimyksenä on alueen irtaantuminen Sudanista. Kansanäänestyksestä sovittiin Etelä-Sudanin vapautusliikkeen Sudanin kansanvapautusarmeijan SPLA:n ja Sudanin hallituksen välisessä rauhansopimuksessa 2005, joka päätti 1,5 miljoonaa uhria vaatineen ja vuosikymmeniä jatkuneen sisällissodan. SPLA:n kanssa 2005 tehty sopimus ei ole kuitenkaan rahoittanut Sudanin tilannetta vaan maassa on jo vuosikymmenien ajan toiminut useita kapinallisryhmiä, jotka saavat tukea Sudanin naapurimailta. Sudanin poliittinen tilanne ei ole poikkeuksellista Afrikassa. Kongon Demokraattisen Tasavallan sisällissotiin 1990-luvulla sekaantui yli toistakymmentä afrikkalaista valtiota, tukien vuoronperään hallituksen kaataneita kapinallisia ja uusia vallanpitäjiä vastaan nousseita kapinallisryhmiä.
”Niilin tasavallan” itsenäistyminen olisi merkittävä ennakkotapaus Afrikan siirtomaavallan aikana tehtyjen rajojen muuttamattomuudesta. Afrikan maiden rajat ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien, jolloin Euroopan suurvallan jakoivat mantereen siirtomaihin. Euroopan suurvaltojen taloudelliset edut törmäsivät Afrikassa ja konfliktien välttämiseksi vuonna 1885 Berliinin konferenssissa sovittiin periaatteista joilla eurooppalaiset saattoivat omia alueitaan Afrikasta. Sopimus ei kuitenkaan tuonut lopullista rauhaa suurvaltojen välille ja mm. Anglo-Egyptiläisen Sudanin rajoista sovittiin vasta 1898 Fashodan taistelun jälkeen, jolloin britit ja ranskalaiset saivat sovittua kiistat maa-alueista. 1800-luvun loppupuolella sovituista rajoista tuli myöhemmin 1950-luvun jälkeen itsenäistyneiden maiden rajoja. Mielivaltaisesti viivoittimella piirretyt rajat jakoivat ja toisaalta yhdistivät heimoja keskenään. Tämän politiikan tuloksena monet keskenään vihamieliset heimot päätyivät saman maan alaisuuteen ja vastaavasti yhdessä olleet heimot jakaantuivat. Afrikan heimokulttuurin perustuvissa yhteiskunnissa tämä luonnollisesti on aiheuttanut väkivaltaisuuksia.
Etelä-Sudanin irtaantumispyrkimys ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen Afrikassa muuten kuin rauhanomaisen toteutustavan vuoksi. Irtaantumispyrkimyksiä on nähty mutta ne on tukahdutettu väkivaltaisesti, joista on usein käynnistynyt Afrikalle tunnusomaisia sisällissotia. Tunnetuin ja jonkin aikaa jopa onnistunut irtaantuminen on todennäköisesti Biafran itsenäisyys 1967–1970 Nigerian liittovaltiosta, jonka jälkeen Biafran tasavalta jälleenliitettiin osaksi Nigeriaa. Namibian itsenäistymistä valkoisten hallitsemasta Etelä-Afrikan Tasavallasta 1990 ei voida pitää Etelä-Sudanin kaltaisena itsenäistymisenä, sillä alue siirtyi Etelä-Afrikan Unionin hallinnoimaksi mandaatiksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin Saksan siirtomaat jaettiin Kansainliiton alueina Ison-Britannian ja Ranskan kesken.
Mikäli kansanäänestyksen tulos puoltaa itsenäisyyttä, on kiintoisaa nähdä miten rauhanomaisesti valtion hajoaminen tulee tapahtumaan. Antaako Sudanin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan syytteen saanut presidentti Omar al-Bashir Etelä-Sudanin noin vain irtaantua. Sudanissa on käyty käytännöllisesti katsoen sisällissotaa maan itsenäistymisestä vuodesta 1956 lähtien ja Etelä-Sudanin itsenäistymisen vain yllyttäisi muita alueita irtaantumaan Khartumin keskusvallan alaisuudesta. Al-Bashirin ongelmanhan on Etelä-Sudanin lisäksi Darfurin kriisi ja jännitteet maan itäosassa. Toinen merkittävä ongelma on Etelä-Sudanin öljyvarat. 70 % Sudanin tuloista tulee öljystä ja 80 % siitä pumpataan tulevan Etelä-Sudanin alueelta. Näin merkittävän taloudellisen resurssin menettämistä tuskin tullaan katsomaan pelkästään sivusta. Mikäli presidentin aikomukset Etelä-Sudanin suhteen ovat pyyteettömät, joutuu hän tasapainoilemaan maan yhtenäisyyttä kannattavan kovan linjan sekä armeijan ja toisaalta Etelä-Sudanin itsenäisyyttä kannattavien kansalaisten sekä heitä tukevien länsivaltojen välillä.
Lähiviikkoina näemme syntyykö maailmaan uusi itsenäinen ja elinkelpinen valtio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti