Kirjoitus julkaistu Demariopiskelijoiden Pätkätyöläinen-lehdessä
Yliopisto ei ole taloutta vaan opiskelijoita varten.
Uusi yliopistolaki selkeyttää yliopiston asemaa sekä hallintoa. Myös opiskelijoiden edut on huomioitu laajasti. Laissa on kuitenkin yksi iso mutta: talouden liiallisen korostunut asema.
Uusi laki mahdollistaa laaja-alaisen varainkeruun ja pääoman kasvattamisen. Luonnollisesti tämä on hyvä asia, parempi taloudellinen asema on etu opiskelijalle sekä koko yliopistolle. Tällöin pystytään kohdentamaan tutkimus- ja opetusresursseja oikein ja laajentamaan toimintaa kansainvälisesti. Kuitenkin taloudellisen pääoman jakaminen eri oppialojen kesken tulee aiheuttamaan ongelmia, niiden joutuessa toisistaan eriarvoiseen asemaan.
Luonnontieteelliset, taloustieteelliset ja informaatioteknologiset alat saavat yrityksiltä huomattavasti enemmän tukea kuin humanistiset alat. Taloudellisten lähtökohtien saadessa ylivallan on vain luonnollista, että sijoitetulle pääomalle odotetaan ja halutaan mahdollisimman suurta tuottoa. Käytännön sovelluksia kehittävät tieteenalat pärjäävät tässä kilpailussa paremmin kuin sivistysyliopiston perustan muodostavissa humanistisissa aloissa. Viime kevään laajat mielenosoitukset yliopistolakia vastaan osoittavat opiskelijoiden olevan yhtenäisellä kannalla asian suhteen.
Yliopiston vanhastaan nauttima autonomia on uhattuna, sillä yrityksiltä virtaavat miljoonalahjoitukset tai pikemminkin sijoitukset murtavat sivistysyliopiston perustan tehden siitä markkinavoimien ehdoilla toimivan koneiston, jonka päätarkoituksena on pääoman kasvattaminen akateemisuuden kustannuksella. Raha menee opiskelijoiden edelle.
Yliopistolaissa korostetaan sanoja liiketoiminta, pääomatulo ja säätiöittäminen, vaikka pääpaino pitäisi olla sivistyksessä, opetuksen vapaudessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Nykyinen yhteiskunta pyörii jo liikaa kvartaalitalouden ympärillä. Taloudellisen menestyksen ja voiton maksimoinnin tieltä on romutettu sosiaalinen hyvinvointi ja tasa-arvo, perheen asema yhteiskunnan perustana ja nyt sivistyksen vapaus. Kaikki ne arvot joille suomalainen yhteiskunta on rakennettu, on romutettu markkinavoimien alle.
Minä ja monet tuhannet muut ovat tulleet yliopistoon saadakseen koulutuksen, eivät kilpaillakseen opiskelijatovereiden ja eri tieteenalojen kanssa saadakseen suurempaa vaurautta omille yksiköilleen. Kilpailua kerkeää jokainen käymään tarpeeksi oman työuran alkaessa. On järkyttävää nähdä miten markkinoiden etua ajava porvarihallitus on ulottanut hyvinvointivaltion purkamiseen tähtäävät toimensa suomalaisen sivistyksen linnakkeeseen. Itse lupaan toimia ja käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja sen puolesta, ettei Uno Cygnaeuksen 1863 perustaman opettajankoulutuksenseminaarin perinnöstä luotua Jyväskylä yliopistoa tulla uhraamaan kapitalismin alttarille.
Humanistikukkulalla aikaa viettävänä tahdon sanoa: rahan keräämisestä ei saa tulla yliopiston päätehtävää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti