Vastuuton kuntamalli

Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 16.5.

Hallituksen jo pari vuotta pyörittelemä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tuottaa entistä sekavampia lopputuloksia kunnille. Sote-soppaa ovat hämmentäneet lukemattomat työryhmät, mutta uudistus etääntyy entistä enemmän alkuperäisestä tavoitteestaan eli demokratian lisäämisestä ja hallinnon vähentämisestä. Sen sijaan, hallituksen poliittisen kompromissin seurauksena on syntymässä hallintohimmeleiden himmeli, jonka rinnalla Keskustan PARAS-hankekin kalpenee.

Kataisen hallituksen uudistusta vaivaa vaihtoehdottomuus. Näin mittava uudistus vaatisi perusteellisen valmistelun, eri vaihtoehtojen analysoinnin sekä laajapohjaisen keskustelun. Nämä kaikki ovat puuttuneet ja uudistus on ollut enemmän hallituksen ylhäältä ohjailua kuin kuntakentän todellista kuulemista. Näin ollen rakentavaa keskustelua valtion ja kuntien välille ei ole syntynyt. Uudistuksessa on kuntien tahtotila huomioitu vain suurten kaupunkien osalta, pienten ja keskisuurten kuntien mielipiteet on sivutettu täysin.

Hallituksen tarjoama vastuukuntamalli ei sen paremmin vahvista palveluiden demokraattista valvontaa saati takaa tehokasta resurssien käyttöä. Jo nyt on pystytty tutkimuksissa osoittamaan suurten kaupunkien olevan tehottomimpia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä, tehokkaimmin palvelunsa ovat pystyneet tuottamaan väestöllisesti huomattavan pienemmät kunnat. Vastuukuntamallissa yksi toimija päättää palveluiden järjestämisestä, niiden laadusta sekä saatavuudesta, ja loput kunnat toimivat ainoastaan maksajina ilman todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa heidän kuntalaisilleen järjestettäviin palveluihin.

Miten kuntademokratia pystyy toimimaan tällaisessa tilanteessa, jossa alle 20 000 asukkaan kunnille on varattu ainoastaan maksajan rooli? Keski-Suomessa suurin osa kunnista joutuisi
rengin asemaan, maksajan ominaisuudessa eikä vaikuttajan. Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta on erittäin vaarallista siirtää yli puolet kuntien tehtävistä ja budjetista kuntalaisten oman demokraattisen valvonnan ulkopuolelle, tämä on myös ristiriidassa perustuslaissa taatun kunnallisen itsehallinnon kanssa.

Kataisen hallitus näyttää jatkavan edeltäjänsä linjoilla, pohjaamalla uudistuksensa hatusta vedettyihin väestöpohjavaatimuksiin, joille ei ole osoitettavissa minkäänlaista tieteellistä perustetta. Sen sijaan, että itsepintaisesti tuijotetaan kuntien asukaslukua, tulisi enemmänkin tarkastella väestön koostumusta, kunnan taloudellista tilannetta ja maantieteellistä kokoa.

Vastuukuntamallin ongelmat näkyvät hyvin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (JYTE), jossa tietoja ongelmista kantautuu niin Hankasalmelta, Muuramesta kuin myös
Uuraisilta. Muurame on saanut nauttia hallituksen tarjoamasta mallista terveyspalveluiden
osalta jo parin vuoden ajan. Tulokset ovat olleen sen verran negatiivisia, ettei vastaavaa mallia tule ulottaa kattamaan koko maakuntaa.

Nyt tarvitaan Keski-Suomen kuntien yhteistyötä. Ei sellaista yhteistyötä, jossa yksi toimija
määrää tahdin ja muut kunnat tulevat avoimen lompakon kanssa perässä. Vaan aitoa yhteistyötä; kaikki maakunnan kunnat yhdessä luovat koko maakunnan kattavan sosiaali- ja terveyspalvelumallin, jossa yhdistyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, taloudellisten resurssien tehokas käyttäminen sekä aidosti demokraattinen hallinto.

Jani Kokko (sd.)
Kunnanvaltuutettu
Sairaanhoitopiirinvaltuutettu
Muurame