Tasan 70 vuotta sitten aseet vaikenivat Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa. Klo 11 Suomen aikaa voimaan astunut rauha päätti 105 kunnian päivää kestäneen taistelun isänmaanvapauden puolesta. 13.3 päättyneellä sodalla Suomi oli osoittanut maailmalle pystyvänsä puolustamaan itsenäisyyttään ylivoimaista vihollista vastaan. Talvisota oli myös osoitus suomalaisille kansan yhtenäisyydestä ja vuoden 1918 haavat umpeutuivat lopullisesti.
Talvisota ei olisi jatkunut maaliskuun 13 päivään asti ilman Britannia ja Ranska lupausta sotilaallisesta avusta sillä maiden tarkoituksena oli lähettää 50.000 sotilasta Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen. Suurimpana pyrkimyksenä kuitenkin oli saada Pohjois-Ruotsin malmialueet lännen hallintaan, näin katkaisten Saksan jälleenvarustautumisen. Ilman joutumista suurvaltojen pelinappulaksi Suomi olisi solminut rauhan jo maaliskuun ensimmäisinä päivinä sillä Stalin oli taipunut rauhan kannalle peläten länsimaiden intervention muuttavan konflikti Britannian, Ranskan, Saksan ja Neuvostoliiton väliseksi yhteenotoksi, joka olisi luhistuttanut koko neuvostovaltion. Suurvaltojen todelliset syyt onnistuivat hämäämään Suomen poliittista johtoa vain muutaman päivän ennen kuin lupaukset huomattiin katteettomiksi ja rauha oli solmittava.
Taisteluissa saavutetut voitot eivät edesauttaneet rauhanneuvotteluissa. Stalinille osoitetut vetoomukset rauhanehtojen lieventämiseksi eivät auttaneet ja J. K. Paasikiven johtaman valtuuskunnan osana oli taipua ankariin rauhanehtoihin. Moskovassa 12.3 solmitussa rauhassa maa menetti kymmenyksen pinta-alastaan, mukaan lukien maan toiseksi suurimman kaupungin Viipurin, ja joutui vuokraamaan Hangon Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi. Erityisesti Viipurin menetys oli katkera sillä vihollinen ei aseilla onnistunut sitä kertaakaan valloittamaan – sotilaat säilyttivät, poliitikot luovuttivat. Lisäksi tuli vielä yli 400.000 ihmisen evakuoiminen luovutetuilta alueilta ja uudelleen sijoittaminen.
Talvisodan ankarat rauhanehdot vaikuttivat suuresti maan johtajiin, ne muovasivat pääministeri Rydin ajatusmaailman jatkosodan presidentiksi ja vaikuttivat hänen ratkaisuihinsa tehtäessä rauhaa syksyllä -44. Ne mursivat lopullisesti presidentti Kallion voimat sekä päättäväisyyden ja hän totesi allekirjoittaessaan valtuutuksen rauhansopimuksen solmimiseen ”kuivukoon käteni, joka on pakotettu allekirjoittamaan tällainen paperi”.
105 päivää kestäneissä taisteluissa kaatui noin 27.000 sotilasta ja yli 40.000 haavoittui. He eivät kuitenkaan kaatuneet ja kärsineet turhaan vaan vapauden ja kansanvallan voitto jäi pysyväksi.
Runoilija Yrjö Jylhän sanoin:
Te ette turhaan taistelleet
te ette turhaan kaatuneet
te saitte suurimman voiton:
te voititte veljen veljelleen,
te löysitte kansan eksyneen,
te airuet aamunkoiton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti