torstai 23. joulukuuta 2010

Lahja terroristeille - Wikileaks

Joulukuun aikana ei ole voinut välttyä Wikileaks uutisoinnilta. Suuret kansainvälispoliittiset paljastukset ja sivuston keulakuvan Julian Assangen kohdistunut rikostutkinta ovat pitäneet nimen Wikileaks esillä kaikkialla maailmassa. Wikileaksin toiminta tuntuu hyvin ristiriitaiselta. Toisaalta sivusto tekee paljon hyvää paljastaen laittomuuksia, mutta kuinka paljon rikollistoimintaa pystytään perustelemaan yleisellä hyvällä?

Kuinka paljon yleistä etua palvelee 250 000 Yhdysvaltain hallituksen dokumentin julkaiseminen? Vielä kun suurin osa paljastuksista on Seiskan ja iltapäivälehtien tasoa. Erän maan johtokaksikon kutsuminen Batmaniksi ja Robiniksi on tieto, jonka julkituomisen tarpeellisuutta ei voi kuin ihmetellä. Diplomaattisten salaisuuksien vuotaminen on erittäin huolestuttavaa, koska luottamukselliset keskustelut ja tiedonvaihto ovat koko toiminnan perusta. Kansainvälisten suhteiden hoitaminen ei voi olla tuloksellista, jos jokainen osapuoli saa pelätä sanomiensa päätyväksi julkisuuteen. Nykyisellä toiminnalla on aiheutettu suurta vahinkoa kansainväliselle diplomatialle ja vaurioiden korjaaminen vie useita vuosia. Luottamuksen palauttaminen ei käy hetkessä.

Wikileaks on tarjonnut uusimmilla paljastuksillaan täydellisen joululahjan terroristeille paljastamalla kohteita, joilla on suuri merkitys länsimaisten turvallisuudelle. Paljastukset vaarantavat kymmenien tuhansien viranomaisten ja myös siviilien hengen. Quintilianuksen sanonnan mukaan ”tieto lisää tuskaa”. Epäilen vahvasti kuinka monen kansalaisen turvallisuuden tunne on vahvistunut kuluvan kuukauden paljastuksien myötä. Wikileaks ei näytä antavan minkäänlaista arvoa eri maiden turvallisuusorganisaatioiden työlle suojella kansalaisiaan.

Wikileaksin toiminta herättää myös kysymyksen, luulevatko Wikileaks ja Assange edustavansa absoluuttista totuutta ja vapautta toiminnassaan? Jos Mastercard, Visa ja muutamat pankit kieltäytyvät välittämästä lahjoituksia Wikileaksille, niin sivustontukijat aloittavat palvelunestohyökkäykset ja näin haittaavat yrityksien toimintaa. Kyseisillä yrityksillä oli täysi oikeus tällaisen päätöksen tekemiseksi. Oman osansa Wikileaksin tukijoiden vihasta on saanut myös Britannian ja Ruotsin viranomaiset. Onko asia nähtävä niin, että kuka tahansa henkilö tai taho, joka suhtautuu kriittisesti Wikileaksiin ja pitää sen toimintaa arveluttavana, on julkisen tiedonvälityksen vihollinen ja kansalaisoikeuksien vastustaja?

Vapaus on arvokas asia ja länsimaiden suuri saavutus. Vapaudesta on jo ehkä tullut liian arkipäiväistä, jolloin sen nimissä vaaditaan kaikkea julkiseksi, huolimatta siitä kuinka katastrofisia seurauksia sillä on tulevaisuudessa. Vapauteen kuuluu olennaisesti luottamus, tietyt asiat ja niiden hoitaminen ovat hyväksyttävistä syistä salaisia. Turvallisuusorganisaatioiden työ kansalaisten suojelemiseksi on nykyaikana erittäin haasteellista, heidän onnistumisensa ovat salaisia ja epäonnistumiset julkisia. Tälläkin hetkellä moni terrori-isku on estetty ja kansalaisia pelastettu, näitä tietoja ei vain voida julkaista jottei terroristein toimintaa helpoteta. Wikileaksin ”avoimuuden puolustaminen” ei ainakaan edesauta viranomaisten työtä.

Mitkä ovat Wikileaksin todelliset motiivit toiminnassaan?


Ei kommentteja: