Syntynyt 4. heinäkuuta.

234 vuotta sitten Amerikan kolmentoista brittiläisenkolonian edustajat olivat kokoontuneet mannermaankongressin istuntoon Philadelphiassa. Pohjois-Amerikan vapaussodan ollessa vasta alkanut kongressin 56 jäsentä allekirjoittivat julistuksen, joka osoitti maailmalle, etteivät Amerikan yhdistyneet tasavallat olleet enää kuningas Yrjö III:n alamaisia vaan itseään hallitseva kansa. ”Pidämme näitä totuuksia itsestään, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja, että Luoja on antanut heille peruuttamattomia oikeuksia. Joiden joukossa ovat elämä, vapaus ja pyrkimys onnen tavoitteluun”. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa nämä sanat, joista muodostui modernin ihmisoikeuksien julistuksen perusta, kirjoitettiin ylös. Amerikkalaiset katsoivat, että Britannian kuninkaan ja hallituksen toimet ”verotusta ilman edustusta” eivät noudata ihmisoikeuksien periaatetta ja sen vuoksi amerikkalaisilla on oikeus vaihtaa heitä johtava hallitus. 56. ihmisen päätös oli luonut maailman ensimmäisen demokraattisesti hallitun valtion. Valtion, jonka hallituksen valta perustuu hallittavien suostumukseen, eikä hallitsijoiden mielihaluihin. Muodostui ensimmäistä kertaa kansalaisten hallinto, kansalaisten hoitamana, kansalaisia varten.

John Trumbullin maalaus itsenäisyysjulistuksen luonnostelusta. Edessä keskellä ovat vastasyntyneen kansakunnan kolme suurta johtajaa: John Adams, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin.

Yhdysvallat on enemmän kuin maa, enemmän kuin pelkkä kansakunta kansakuntien joukossa. Amerikka on aate, joka on valaissut maailmaa yli kahden sadan vuoden ajan, levittänyt vapauden ja demokratian aatetta alistetuille kansoille. Kuten Vapaudenpatsas Yhdysvaltojen portilla New Yorkin edustalla, jossa vapaudenjumalatar ”Lady Liberty”, murskaa sortovallan kahleet ja seitsensakarainen kruunu loistaa vapautta seitsemälle mantereelle ja valtamerelle. Ranskan kansan lahja yhdysvaltalaisille on seisonut järkähtämättä Liberty Islandilla jo 150 vuoden ajan. Vapaudenpatsaan symboloiman portin kautta miljoonat ihmiset ovat tulleet Yhdysvaltoihin etsimään onneaan ja miljoonat ovat lähteneet tuon portin kautta puolustamaan vapautta silloin kun se on ollut uhattuna.

Benjamin Franklin, yksi suurista perustajaisistä, sanoi, että ”vapauden puuta on aika ajoin kasteltava patrioottien verellä”. Sodat ovat suuri osa Yhdysvaltain historiaa ja sen poliittista menneisyyttä. Presidentti Lincoln kuvasi Gettysburgin puheessa sodassa olevan kansakunnan tehtävää: ”meidän pitää olla omistautuneita edessä olevalle suurelle tehtävälle, ottaen näiltä kunniakkailta vainajilta antaumusta siihen aatteeseen, mihin he antoivat viimeisen täyden antaumuksensa: että korkeasti päätämme että nämä vainajat eivät kuolleet turhan; että tämä Jumalan alainen kansakunta kokee uuden vapauden syntymän, ja että kansalaisten hallinto, kansalaisten hoitamana, kansalaisia varten, ei katoa maan päältä”. Sama tehtävä on toistunut useasti Yhdysvaltojen noustessa kohtaamaan vapauden vihollisia. Niin Britit, Meksiko, Espanja, Saksa, Japani, Neuvostoliitto ja kansainvälinen kommunismi ovat vuosisatojen aikana nousseet ja tuhoutuneet kerta toisensa jälkeen. Atlantin takainen kansakunta on kaksi kertaa pelastanut Euroopan tyrannialta ja auttanut monia kansoja saavuttaman itsenäisyyden sortajien ikeen alta. Taistelukentillä Lexingtonista Ardenneille ja Inchosta Persianlahdelle miljoonat amerikkalaiset ovat antaneet Lincolnin sanoin “last full measure of devotion”.

Amerikan symbolina on toiminut 1700-luvun lopulta lähtien tähtilipun ohella siipensä levittänyt valkopäämerikotka. Lintu kuvastaa Yhdysvaltoja, joka on vuosisatojen kuluessa levittäytynyt länteen yli suuren mantereen, ulottautunut ”from sea to shining sea” mereltä merelle. Kahden sadan vuoden ajan kotka on symboloinut Amerikkaa ja vartioinut sen etuja kaikkialla maailmassa. Yhdysvaltain suuressa sinetissä kotka pitelee kynsissään nuolia ja toisessa oliivipuunoksia. Läpi myrskyisten vuosisatojen, jolloin vapaus ja demokratia on ollut uhattuna, Amerikka on noussut kohtaamaan haastajansa. Kriiseistä huolimatta kotka on kuitenkin aina pitänyt katseensa tiiviisti oliivipuunoksissa.

Yhdysvaltain sinetissä on 13 tähteä, 13 raitaa, 13 nuolta, 13 oliivin lehteä, 13 oliivia, 13 kirjainta lauseessa ”E pluribus unun” symboloimassa niitä 13 osavaltiota joista kansakunta sai alkunsa.

Uuden vuosituhannen alun terrorin ja talouden myrskyt ovat koetelleet Yhdysvaltoja, mutta maa on siitä huolimatta edelleen maailman johtavin kansakunta. Presidentti Obaman kaudella Amerikka on palannut uskolliseksi niille arvoille, joille kansakunta rakentui ja on entistä lähempänä saavuttamassa niitä periaatteita, joita perustajaisät julistivat heinäkuun neljäntenä päivänä 1776.

___________________________________________________

Lopuksi pieni detaljitieto Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivään liittyen. Yksi historiallisista heinäkuun neljännen päivän tapahtumista on vuodelta 1826, jolloin 50 vuotta itsenäisyysjulistuksen allekirjoittamisesta presidentti John Adams ja presidentti Thomas Jefferson, kaksi suurta jättiläistä, kuolee maansa syntymäpäivänä. John Adamsin viimeiset sanat olivat ”Jefferson elää”. Presidentti Jefferson oli kuitenkin kuollut kotonaan Monticellossa pari tuntia aikaisemmin.