Pörssikurssit ovat viimeisten viikkojen aikana nousseet ja talousasiantuntijat hehkuttavat taantuman menevän nyt ohi. Tuskin kuluu kovinkaan kauan kun porvarihallituskin yhtyy ekonomistien ilakointiin, joka on kuitenkin ennenaikaista. Kuntasektorin taloudelliset näkymät eivät ole yhtä valoisia kuin pörssikurssien kehitys. Kunnissa taloudellisen taantumanvaikutukset näkyvät viiveellä, vasta loppuvuodesta voidaan verokertymien perusteella lopullisesti nähdä talouskriisin aiheuttamat jäljet. Talouskriisi koskettaa jokaista kuntaa Suomessa, toiset ovat vain valmistautuneet siihen paremmin kuin toiset. Muuramessa edellinen valtuusto toimi viisaasti nostaessa kunnallisveroa tälle vuodelle helpottaen suuresti uuden valtuuston työtä. Kaikki kunnat eivät ole näin viisaasti toimineet ja Keski-Suomessa useat kunnat joutuvat kesken vuoden nostamaan veroprosenttiaan. Tästä hyvän esimerkkinä on Jyväskylä, jossa alijäämä on useita kymmeniä miljoonia euroja ja säästöt sen mukaiset.
Säästötoimien ja leikkausten ollessa todellisuutta, niin on tärkeätä pohtia hyvin tarkkaan mistä kuluja karsitaan. Tässä ei pidä noudattaa oikeistolaista talouspolitiikkaa ja kvartaalitaloutta, joissa haetaan lyhyen tähtäimen voittoja. Pikavoitoilla ei voida ajatella kunnallisia palveluita järjestettävän. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niitä, joista säästöjä ei voida ajatella tehtävän, myös koulutuspalveluista haettavat säästöt kostautuvat tulevaisuudessa. Investoinnit ja ylipäätään tekniselle toimelle kuuluvat palvelut ovat niitä, joista säästöjä ensimmäisenä kannatta alkaa etsiä. Kukaan ei kuole jos jokin tie jätetään asfaltoimatta, mutta terveyspalveluissa samaa toteamusta ei voi tehdä. Muuramella on kaksi merkittävää ongelmaa säästöjen tekemisessä. Muurame on merkittävä kasvukunta Keski-Suomessa ja kasvukunnalla ei ole liiemmälti palveluita, joista olisi helposti tehtävissä merkittävät säästöt. Toiseksi Muuramessa on viimeisten vuosien aikana tehty hyvin tarkkoja budjetteja, joissa ”ylimääräistä” rahaa ei liiku.
Muuramessa riittää juustohöylän käyttäminen säästötalkoissa ainakin toistaiseksi. Kuitenkin tänä vuonna tehtävät leikkaukset ja supistukset ovat pieniä verrattuna seuraavaan vuoteen. Yhteisöveron tuoton romahtaminen aiheuttaa suurimmat leikkauspaineet tälle vuodelle. Kunnallisveron kertymän arvioidaan taantumasta huolimatta kasvavan 2,5 prosenttia, kun muualla maassa se on keskimäärin laskussa 2,7 prosenttia. Kuluva valtuusto kausi kerkiää helposti yli puolenvälin ennen kuin talouden laskusuhdanne alkaa tasaantua kuntien osalta.
Kaikkien on varauduttava palveluiden väliaikaiseen heikkenemiseen, jos tilanne ajautuu niin pitkälle. Talouden kasatessa mustia pilviä kuntien yläpuolelle täytyy paniikinomaisia ratkaisuja välttää. Lyhyellä aikavälillä saatu taloudellinen hyötyy näkyy moninkertaisena laskuna tulevaisuudessa.
Luottamusta valoisampaan tulevaisuuteen ei tule kenenkään kuntalaisen menettää. Tästä noustaan kuten edellisestäkin lamasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti