Jakaako ulkoministeri Soini eurooppalaiset arvot?

Euroopan unioni ja sitä edeltäneet organisaatiot syntyivät halusta luoda kestävä rauha sotivaan maanosaan. Ranska ja Saksa haluttiin sitoa taloudellisesti niin tiivisti yhteen, ettei 1900-luvun alkupuolen suursodat olisi enää mahdollisia. 1950-luvulla kuuden valtion muodostamasta hiili- ja teräsyhteisöstä on kehittynyt vuosikymmenien aikana 28 maan taloudellinen ja poliittinen liitto.

Entisistä kilpakumppaneista on tullut liittolaisia ja kylmän sodan päättymisen jälkeen mahdollistunut itälaajentuminen on lähentänyt Euroopan maita entisestään. Rauha on säilynyt ja jäsenmaat ovat vihkiytyneet kunnioittamaan demokratian, vapauden, sekä kansalais- ja ihmisoikeuksien periaatteita.

Todellisuus on kuitenkin valitettavasti kehittymässä toisenlaiseksi. Unelma rajattomasta Euroopasta on mennyt realismin edelle ja itälaajentumisten seurauksena unioniin on liittynyt maita joiden kohdalla voidaan kyseenalaistaan perusarvojen toteutuminen. Kaikki Itä-Euroopan maat eivät olleet valmiita ja osa ei olisi vieläkään valmis unionin jäseneksi.

Romania ja Bulgaria ovat pitkään polkeneet vähemmistöjen, erityisesti romanien oikeuksien, korruptio on yleistä, eivätkä kansalaisvapaudet toteudu. Unkarin demokratiakehitys on mennyt vain huonompaan suuntaan ja  nyt Puolassa uusi hallitus on ryhtynyt koviin toimiin lehdistön- ja ilmaisunvapauden rajoittamiseksi. Näiden maiden hallitukset ja johtajat on toki valittu demokraattisten vaalien kautta ja enemmistö kansalaisista on näin antanut heille tukensa.

Kuitenkaan yksikään hallitus, yksikään johtaja, ei voi ryhtyä länsimaisessa demokratiassa murtamaan perusarvoja. Euroopan historiasta löytyy aivan liikaa esimerkkejä, joissa demokratian kautta on lopulta tuhottu demokratia. Siksi on hyvä, että Euroopan unionin on ryhtynyt toimiin Puolan hallituksen harjoittaman politiikan johdosta ja osoittaa, ettei yksittäisellä jäsenmaalla ole veto-oikeutta unionin arvoihin.

Siksi olen hyvin hämmästynyt ulkoministeri Soinin plokikirjoituksesta, jossa hän toteaa seuraavaa:

"Puolassa pidettiin vapaat ja rehelliset vaalit. Valta vaihtui ja vaalitulos vaikuttaa harjoitettavan politiikan sisältöön.  Se kai on vaalien tarkoitus, äänestyslipun voimaa.

EU- komissio alkaa mestaroimaan Puolan asioita. Historia ei ole näköjään opettanut EU-uskovaisille yhtään mitään.

Vaaleilla valitsematon EU- byrokraatti ei voi kävellä itsenäisen vaaleilla valitun päättäjän yli."

Suomen ulkoministeri antaa näin tukensa Puolan toimille, jotka  heikentävät lehdistön- ja sananvapautta. Jakaako Suomen ulkoministeri unionin perusarvot, jotka samalla ovat myös länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen ja näin ollen myös Suomen arvot?

Heikki Haavisto, Paavo Rantanen, Tarja Halonen, Erkki Tuomioja, Ilkka Kanerva ja Alexander Stubb. He ovat olleet Suomen ulkoministereinä unioni jäsenyyden ajan. Kertaakaan heiltä ei kuultu yhtä vähätteleviä lausuntoja kansalaisvapauksia kohtaan kuin nykyiseltä ulkoministeriltä.

Nykyinen hallitus on keskenään ristiriidassa katupartioista ja nyt näyttää siltä, että ulkoministeri Soini vetää aivan omaa linjaa suhteessa kansalaisoikeuksiin. Onko Soinin lausunto ulkoministerinä myös siis Suomen hallituksen linja? Toivottavasti vastaus on ei ja se myös tuodaan esille.

Ulkoministeri Soinin toimintaa seuratessa voin vain todeta, että Erkkiä on ikävä.