Tasavalta on saanut uuden hallituksen.

Eilen Tasavallan Presidentti nimitti Mari Kiviniemen johtaman hallituksen virkaan ja tänään eduskunnassa on käyty kiihkeää debattia uuden hallituksen ohjelmasta ja tavoitteista. Hallituksen vaihdos ei kuitenkaan näytä muuttavan juuri mitään valtakunnan politiikassa edeltäjään, Vanhasen toiseen hallitukseen, verrattuna. Hallituksen linja pysyy samana, ainoastaan yksi ministeri on vaihtunut, kokoomus jatkaa päähallituspuolueena ja ministeri Katainen vetää ”varjopääministerinä” hallituksen toimintaa. Ainoastaan pääministeri näyttää pystyvän artikuloimaan itseään paremmin eikä näytä kokoajan pyytävän anteeksi olemassaoloaan eduskunnan ja median edessä kuten edeltäjänsä.

Suomalaisessa politiikassa on ollut havaittavissa viime vuosina toimintapa, jossa siirrytään ääripäästä toiseen, kultaista keskitietä ei tunnuta löytävän. Toiminta näkyy erityisesti siinä miten hallitukset pysyvät vallassa huolimatta niiden toimintamahdollisuuksien romahduksesta. Vanhasen toisen hallituksen aikana tuli tilanteita tilanteiden jälkeen, jossa hallituksen toimintakyky ja poliittinen uskottavuus oli mennyttä. Silti uusia parlamenttivaaleja ei haluttu hallituspuolueiden toimesta järjestää ja tässä nähdään nyt tulos: hallitus kyllä vaihtui mutta samat henkilöt jatkavat ja sama politiikka tulee jatkumaan. Uuden hallituksen olisi ollut, sen uskottavuuden kannalta, hyvä saada mandaatti kansalta vaalien kautta. Muutenkin nykyisen pääministerin valinta osoittaa hyvin erikoista toimintatapaa suomalaisessa demokratiassa. Nyt muutama tuhat ihmistä yhden puolueen puoluekokouksessa valitsi yli viisi miljoonaiselle kansalle pääministerin.

Historiallisessa katsannossa Suomen hallitukset ovat vaihtuneet yhtenään. Kivimäen vähemmistöhallitus pystyi suureksi yllätykseksi istumaan yli tuhat päivää 1930-luvun alussa, siis lähes koko vaalikauden. Mutta seuraavaa tuhannen rajan ylittävää hallitusta saatiin odottaa 70-luvun alkuun asti, jolloin Sorsan ensimmäinen hallitus aloitti tehtävässä. Vasta 1980-luvun alussa hallituksen ovat istuneet koko vaalikauden, Jäätteenmäen 68 päivän hallitusta lukuun ottamatta. Hallitusten nopeaa vaihtumista osoittaa se, että Kiviniemen hallitus on maan 71. hallitus, joten keski-ikä hallituksilla on edelleen vain puolitoista vuotta.

Nähtäväksi jää muuttuuko tilastoissa pelkkä Kiviniemen hallitus Kiviniemen ensimmäiseksi hallitukseksi 298 päivän päässä olevien eduskuntavaalien jälkeen Kiviniemen toisen hallituksen tullessa virkaan.