Transatlantiset suhteet kunnossa

Yhdysvaltain varapresidentti paranteli jet lagia parin päivän ajan Helsingissä ennen vierailuaan Moskovaan. Vaikka Bidenia ei otettu yhtä hurmioituneesti vastaan kuin Lyndon Johnsonia syksyllä 1963, on supervallan kakkosmiehen vierailu täällä pohjolan perukoilla merkittävä tapahtuma. Vierailu noudatteli perinteistä kaavaa ja mitään merkittävää vierailulla ei saatu aikaan, ellei Bidenin autosaattueesta johtuvia liikenneruuhkia Helsingissä lasketa sellaisiksi, vaan kysymyksessä oli ns. ”vierailu vierailun vuoksi”, siis symbolinen ele. Yhteisen lehdistötilaisuuden lausunnot edustivat perinteistä diplomatian kieltä, jossa kerrotaan kahdenvälisten suhteiden olevan kunnossa, arvostetaan toisen osapuolen saavutusta ja merkitystä tietyllä alalla ja heitetään väliin nokkelia vitsejä joilla korostetaan maiden läheisiä suhteita. Biden ainakin osasi tällaisen vitseillä tapahtuvan diplomaattisen toiminnan hyvin.

Bidenin vierailu oli symbolisuudestaan huolimatta merkityksellinen Suomen sisä- ja ulkopolitiikalle. Vierailu osoitti että, väitteistä huolimatta, Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ole viilentyneet tai etääntyneet tällä vuosikymmenellä vaan suhteet ovat hyvässä kunnossa olosuhteisiin nähden. Presidentti Obaman ulkopolitiikka on edeltäjäänsä verrattuna helpottanut suhteiden ylläpitämistä Yhdysvaltojen kanssa ja mahdollistanut läheisemmät ponnistelut yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi globaalintalouskriisin hoitamisessa ja toimimisessa kansainvälistä terrorismia vastaan. Toivottavasti Bidenin esittämä kutsu vierailulle Washingtoniin toteutuu pian ja presidentit Halonen ja Obama tapaavat Valkoisessa Talossa.

Hyvistä suhteista huolimatta Yhdysvaltain korkeiden edustajien vierailut ovat olleet harvinaisia viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomen painoarvo Yhdysvaltain silmissä on vähentynyt. Enää ei ole jaettua Eurooppaa tai Berliiniä, ei Neuvostoliittoa miljoona armeijoineen Itä-Euroopassa. Yhdysvaltain intressit ovat siirtyneet entistä enemmän Lähi-idän alueelle ja Kiinan mahdin kasvamisen myötä Itä-Aasiaan. Tästä syystä Suomella ei ole enää samanlaista merkitystä toimia Yhdysvaltojen ja Venäjän välissä. Kylmän sodan aikana Suomen puolueeton asema Neuvostoliiton naapurissa teki maastamme lännen ja idän lähentäjän, useat suurvaltajohtajien huippukokouksen käytiin Helsingissä, suurimpana ETYK 1975. Suomen suurta merkitystä Yhdysvalloille kylmän sodan aikana kuvastaa hyvin se, että presidentiksi tultuaan George H.W. Bush ensitöikseen soitti kymmenelle tärkeimmälle valtiojohtajalle, yksi näistä tärkeistä valtiojohtajista oli presidentti Mauno Koivisto.

Mutta, oli kylmää sotaa tai ei, suhteet Yhdysvaltojen ja Suomen välillä ovat siis kunnossa ja nyt ei voi ainakaan yksikään kokoomuslainen natointoilija syyttää vasemmistolaisen tasavallan presidentin ja vasemmistolaisen entisen ulkoministerin heikentäneen transatlantisia suhteita.