Kahdeksan vuoden
oppositiokauden jälkeen sosialidemokraatit palaavat kansankodin johtoon ja
Stefan Löfvenistä tulee uusi pääministeri. Sosialidemokraattien vaalivoitto on
kuitenkin hyvin marginaalinen, jos edes sitäkään. Puolue on selkeästi Ruotsin
suurin, mutta sitä se oli jo ennen vaaleja. 31,2 prosentinkannatus on korkea,
mutta Ruotsissa vuosien 1911 – 2014 käydyissä parlamenttivaaleissa
sosialidemokraattien keskimääräinen kannatus on ollut 40 prosentin paremmalla
puolella.
Alkava
hallitustaival ei ole sosialidemokraateille ruusuilla tanssimista. Edessä ovat
erittäin vaikeat hallitusneuvottelut ja tuloksena suurella todennäköisyydellä
vähemmistöhallitus. Tulevan hallituksen työskentelyä voi kuitenkin edesauttaa
Ruotsidemokraattien kannatuksen nousu, joka on saanut muut puolueet takajaloilleen.
Poliittisen kentän molemmilta laidoilla on ollut halua rajoittaa
Ruotsidemokraattien mahdollisuutta vaikuttaa poliittisiin linjauksiin. Mikäli
tämä tahto säilyy myös vaalien jälkeen, on Löfvenin johtamalla vähemmistöhallituksella
mahdollisuus tukeutua kulloisessakin asiakysymyksissä pieniin
oppositiopuolueisiin.
Vaalien
todellisina voittajina voidaan pitää Ruotsidemokraatteja, jotka onnistuivat
nostamaan kannatustaan 12,9 prosenttiin. Puolueesta tuli Ruotsin kolmanneksi
suurin ja samalla se sai vaa’ankielenaseman valtiopäivillä. Ruotsin
valtapuolueiden ja median suhtautuminen Ruotsidemokraattien on saanut jälleen
pohtimaan demokratian merkitystä sivistyneessä pohjoismaassa.
Ruotsidemokraattien
poliittinen linja, erityisesti maahanmuuton osalta, on saanut suurimman osan
ruotsalaisista jälleen kuohuksiin. Ruotsalaisen yhteiskunnan maineen pelätään
entisestään heikkenevän kun maahanmuuttovastainen puolue lisää entisestään
kannatusta. Maan suurimmat iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen ovat
kehottaneet kansalaisia osallistumaan sosiaalisessa mediassa kampanjaan ”osoita,
että kuulut 87 prosenttiin” eli siihen osaan kansasta, jotka eivät äänestään
Ruotsidemokraatteja. Samanlainen reaktio oli nähtävissä jo vuoden 2010
parlamenttivaalien jälkeen, jolloin Ruotsidemokraatit ylittivät ensimmäistä
kertaa äänikynnyksen ja saivat 20 edustajaa valtiopäiville.
Ruotsidemokraattien vaalivoittoa voi jokainen pitää omien arvojensa
kautta, joka negatiivisena tai positiivisena asiansa. Kummassakin tapauksessa
heidän vaalivoittonsa on demokratian ilmentymä, sillä kaikesta huolimatta
Ruotsi on edelleen demokraattinen valtio. Demokratiassa valta on kansalla ja
tällä kertaa 83 prosenttia ruotsalaisista käytti tätä valtaa ja heistä melkein
13 prosenttia antoi tukensa Ruotsidemokraateille. Siitä voidaan olla erimieltä
toimiko osa kansasta oikein äänestämällä 49 ruotsidemokraattia valtiopäiville.
Kuitenkaan Ruotsidemokraatteja äänestäneitä ei tule tuomita tai leimata
kollektiivisesti rasisteiksi, koska heillä oli demokraattinen oikeus äänestää
kuten haluavat.
SVT:n eilisen vaalilähetyksen ja tämän päivän keskusteluita seuratessa
on voinut havaita, että hyvin harva ihminen Pohjanlahden molemmilla puolilla on
tyytyväinen Ruotsidemokraattien menestymiseen. Tästä huolimatta vapaassa
demokratiassa kansalaisilla on maan lakien puitteissa oikeus toimia, kannattaa
ja äänestää millaista puoluetta tahansa. Kuten kaikissa asioissa, myös
demokratiassa on varjopuolensa, osa kansasta voi toimia niin, ettei enemmistö
pidä sitä soveliaana. Toimiessaan lakien puitteissa, vähemmistöllä on kuitenkin
tähän oikein.
Kuten neljä vuotta sitten edellisten vaalien aikaan, niin myös nyt suosittelen lämpimästi kaikkia
Ruotsin vaalien tuloksesta kuohuksissa olevia henkilöitä katsomaan demokratian
määritelmän sanakirjasta ja tutustumaan aihetta käsitteleviin perusteoksiin,
jotta selviää mitkä ovat demokratiassa sallittuja.
”Olen täysin erimieltä kanssasi, mutta kuolisin sen
puolesta, että voit esittää mielipiteesi.”
- Voltaire
