maanantai 27. huhtikuuta 2009

Kohti Euroopan unionin parlamenttivaaleja.

Viikonloppuna Demarinuoret aloittivat EU-vaalikampanjansa Helsingissä seminaarilla ja risteilyllä. Nuorisoliikkeellä on kaksi todella hyvää nuorta ehdokasta, 29-vuotias Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Jenny Lindborg sekä 22-vuotias Kuopion kaupunginvaltuutettu Niko Korte. Molemmilla nuorilla on hyviä näkemyksiä siitä miten oikeudenmukaista Eurooppaa tullaan rakentamaan, ehdokkaiden kantoihin voi tutustua enemmän nettisivuilla; http://www.jennylindborg.fi ja http://www.nikokorte.com.


Viime vaaleissa alle puolet suomalaisista kävi äänestämässä, koska koki Unionin etäiseksi ja merkityksettömäksi. Kuitenkin suurin osa Suomen nykyisestä lainsäädännöstä tulee unionista, joten EU:lla on suuri merkitys Suomelle. 7.6 päätetään Euroopan kehityksen suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi, maailman suurin ja pitkäkestoisin rauhanprojekti ansaitsee kaikkien äänioikeutettujen huomion. Edellinen parlamenttikausi oli kokonaisuudessaan konservatiivien hallitsema ja sinä aikana Euroopan työväestö on saanut tuntea oikeistolaisuuden ja rahavallan poliittisessa päätöksenteossa. Oikeisto on ajanut enemmän yrityksien kuin työntekijöiden asiaa, jolloin jäsenyyden edut ovat jääneet kansalaisilta piiloon ja EU skeptisyys on lisääntynyt. Näissä vaaleissa Parlamenttiin on saatava vasemmistoenemmistö, jotta eurooppalaista sosiaalipolitiikka pystytään tekemään ja luomaan oikeudenmukainen Eurooppa.


Osa puolueista on profiloitunut EU vastaisiksi ja haluavat eroon koko unionista. Kuitenkin nämä puolueet ovat vauhdilla asettaneet ehdokkaita ja paasaavat kovaan ääneen toreilla kansalaisille unionista eroamisen puolesta. Nämä ovat EU-vaalit, eivät eduskuntavaalit. Unionista eroaminen on kansallinen kysymys ja Suomen eduskunnan päätettävissä, ei Euroopan parlamentin. Eroamisen kannalla olevat puolueet eivät ole esittäneet kestäviä ja konkreettisia vaihtoehtoja siitä, miten Suomi tulee selviytymään unionista eroamisen jälkeen. Meillä ei ole pankkeja kuten Sveitsillä tai öljyä kuten Norjalla.


Ne ehdokkaat, jotka lupaavat parlamentissa ajaa Suomen etuja, valehtelevat suoraan äänestäjille. Parlamentissa erimaista tulevat parlamentaarikot ajavat edustamien poliittistenryhmien kautta kaikkien eurooppalaisten etuja. Usein ihmiset eivät tunnu erottavan sitä, että ministerineuvostossa kansalliset hallitukset yrittävät edistää maiden etuja ja parlamentissa toimitaan yhteisen Euroopan eikä yhden maan etujen puolesta. Jopa pääministerimme ei tunnu tätä ymmärtävän hänen haukkuessa ne suomalaiset mepit, jotka taannoin äänestivät työaikadirektiivin puolesta, joka Vanhasen mukaan on Suomen etujen vastainen. Tässä parlamentaarikot toimivat sosiaalisen Euroopan, eivät Suomen puolesta. Osa suomalaisista mepeistä ajoi saksalaisten, slovakialaisten ja liettualaisten työntekijöiden etuja, siinä missä suomalaisten.


Se, että parlamentissa ei ole hallitus-oppositio asetelmaa tuo enemmän valtaa yhdelle parlamentaarikolle kuin kansanedustalle Suomessa. Parlamentaarikko voi saada tekemänsä ehdotuksen läpi, kuului hän mihin poliittiseen ryhmään tahansa. Suomessa ehdotuksen läpimenoon vaikuttaa eniten se, tuleeko ehdotus hallituspuolueen vai opposition edustajalta.


Näissä vaaleissa jokaisen meistä kannattaa kiinnittää huomio ehdokkaiden ideologiaan äänestyspäätöstä tehdessä. Miettiä millaisessa Euroopassa kukin meistä haluaa elää; sosiaalisessa ja oikeidenmukaisessa Euroopassa vai rahaeliitin johtamassa Euroopassa?


Samalla kun käy aurinkoisena sunnuntaipäivänä terassilla, kannattaa käydä myös äänestämässä.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Eurot syyniin juustohöylän kanssa.

Pörssikurssit ovat viimeisten viikkojen aikana nousseet ja talousasiantuntijat hehkuttavat taantuman menevän nyt ohi. Tuskin kuluu kovinkaan kauan kun porvarihallituskin yhtyy ekonomistien ilakointiin, joka on kuitenkin ennenaikaista. Kuntasektorin taloudelliset näkymät eivät ole yhtä valoisia kuin pörssikurssien kehitys. Kunnissa taloudellisen taantumanvaikutukset näkyvät viiveellä, vasta loppuvuodesta voidaan verokertymien perusteella lopullisesti nähdä talouskriisin aiheuttamat jäljet. Talouskriisi koskettaa jokaista kuntaa Suomessa, toiset ovat vain valmistautuneet siihen paremmin kuin toiset. Muuramessa edellinen valtuusto toimi viisaasti nostaessa kunnallisveroa tälle vuodelle helpottaen suuresti uuden valtuuston työtä. Kaikki kunnat eivät ole näin viisaasti toimineet ja Keski-Suomessa useat kunnat joutuvat kesken vuoden nostamaan veroprosenttiaan. Tästä hyvän esimerkkinä on Jyväskylä, jossa alijäämä on useita kymmeniä miljoonia euroja ja säästöt sen mukaiset.


Säästötoimien ja leikkausten ollessa todellisuutta, niin on tärkeätä pohtia hyvin tarkkaan mistä kuluja karsitaan. Tässä ei pidä noudattaa oikeistolaista talouspolitiikkaa ja kvartaalitaloutta, joissa haetaan lyhyen tähtäimen voittoja. Pikavoitoilla ei voida ajatella kunnallisia palveluita järjestettävän. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niitä, joista säästöjä ei voida ajatella tehtävän, myös koulutuspalveluista haettavat säästöt kostautuvat tulevaisuudessa. Investoinnit ja ylipäätään tekniselle toimelle kuuluvat palvelut ovat niitä, joista säästöjä ensimmäisenä kannatta alkaa etsiä. Kukaan ei kuole jos jokin tie jätetään asfaltoimatta, mutta terveyspalveluissa samaa toteamusta ei voi tehdä. Muuramella on kaksi merkittävää ongelmaa säästöjen tekemisessä. Muurame on merkittävä kasvukunta Keski-Suomessa ja kasvukunnalla ei ole liiemmälti palveluita, joista olisi helposti tehtävissä merkittävät säästöt. Toiseksi Muuramessa on viimeisten vuosien aikana tehty hyvin tarkkoja budjetteja, joissa ”ylimääräistä” rahaa ei liiku.


Muuramessa riittää juustohöylän käyttäminen säästötalkoissa ainakin toistaiseksi. Kuitenkin tänä vuonna tehtävät leikkaukset ja supistukset ovat pieniä verrattuna seuraavaan vuoteen. Yhteisöveron tuoton romahtaminen aiheuttaa suurimmat leikkauspaineet tälle vuodelle. Kunnallisveron kertymän arvioidaan taantumasta huolimatta kasvavan 2,5 prosenttia, kun muualla maassa se on keskimäärin laskussa 2,7 prosenttia. Kuluva valtuusto kausi kerkiää helposti yli puolenvälin ennen kuin talouden laskusuhdanne alkaa tasaantua kuntien osalta.


Kaikkien on varauduttava palveluiden väliaikaiseen heikkenemiseen, jos tilanne ajautuu niin pitkälle. Talouden kasatessa mustia pilviä kuntien yläpuolelle täytyy paniikinomaisia ratkaisuja välttää. Lyhyellä aikavälillä saatu taloudellinen hyötyy näkyy moninkertaisena laskuna tulevaisuudessa.


Luottamusta valoisampaan tulevaisuuteen ei tule kenenkään kuntalaisen menettää. Tästä noustaan kuten edellisestäkin lamasta.