Pahoittelen blogini hiljaisuutta vaalien jälkeen. Muuramen uusi valtuusto kokoontuu vasta 26.1.2009 ja ajattelin silloin taas paneutua blogin kirjoittamiseen, ennen kuin nettisivuni valmistuvat. Kuitenkin nyt on ilmennyt valtakunnallisella tasolla asia, jota en voi sivuuttaa. Asialla on toteutuessaan suuria vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin johdolla on, nimittäin, valmistettu kaikessa hiljaisuudessa uusi ulkomaalaislaki, joka on pian tulossa eduskunnan käsittelyyn. Itse en ollut asiaa huomannut, mutta onneksi tarkkasilmäiset kansalaiset informoivat minua asiasta, sillä riippumaton mediamme ei ole siihen tarttunut, Aamulehteä lukuun ottamatta. Medialla on tainnut olla kiireempää raportoida siitä, miten lumi yllätti autoilijat jälleen kerran, tai linnan juhlista, kuin oikeasti kansakuntamme tulevaisuuteen suuresti vaikkutavasta lakiesityksestä.
Thorsin lakiesityksen punaisena lankana on uhkaavan työvoimapulan johdosta turvata työvoimareservi Suomessa. Lakiesityksessä tähän pyritään vaikeuttamalla Suomeen perusteetta saapuvien turvapaikanhakijoiden, tulivat ne sitten EU:n sisältä ja tai ulkopuolelta, karkotusta - oli kysymyksessä minkälainen tapaus tahansa. Vaikka henkilö olisi tuomittu rikoksesta, niin uusi laki mahdollistaa sen, ettei karkotuspäätöstä saada tehtyä yhtä nopeasti kuin nyt. Lakiesitys näyttääkin koskevan enemmän humanitääristä maahanmuuttoa eikä työperäistä, mikä siis pitäisi olla lakiesityksen ensisijainen tarkoitus. Mikä ristiriita!
Toteutuessaan laki muuttaisi täysin Suomen ulkomaalaispolitiikan, jossa jo nykyään on paljon erikoisuuksia muihin EU-maihin verrattuna. Yleisin tapa on, että henkilö, joka on saanut yhdessä EU-maassa kielteisen turvapaikkapäätöksen, voidaan karkottaa suoraan ilman sen suurempaa käsittelyä, mutta näin ei kuitenkaan Suomen rajoilla aina toimita. Valmistelussa laissa on monessa pykälässä maininta siitä, että henkilölle voidaan myöntää pysyvä oleskelulupa jos henkilöä ei voida teknisistä syistä palauttaa kotimaahansa, mm uuden ulkomaalaislain §51. ja §51a. Itselleni tämä on aivan uusi termi tässä kontekstissa, sillä olen aina ymmärtänyt, että jos palautusmaan olosuhteet ovat sellaiset että karkotetun turvallisuus on vaarassa, niin karkotusta ei tehdä, vaan oleskelulupa myönnetään. Laissa mainittuja teknisiä esteitä ovat matkustusasiakirjojen puuttuminen, §35. (joiden tuhoaminen on nykyäänkin tavanomaista), logistiset esteet ja jopa lähtömaan viranomaisten haluttomuus ottaa henkilöä vastaan.
Myös maamme kansallinen turvallisuus olisi uuden lain myötä uhattuna. Kontrollin lieventäminen laukaisee hallitsemattoman kaaoksen, joka uhkaa yhteiskuntarauhaa. Tästä on esimerkkinä Ranskan lähiömellakat syksyllä 2005.
Ministeri Thorsin lakiesitys on mielestäni osoitus hallituksen realiteettien puuttumisesta ainakin maahanmuuttopolitiikan osalta. Kuitenkaan ministeri Thors ei asiaa itse näin näe. Ylen ajankohtaisohjelma A-talkin haastattelussa 30.10.2008 Thorsin sanoin: ”ei maassamme ole holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, työperosesti tullaan tähän maahan, jos on olemassa työpaikka ja työnantaja, joka kutsuu ihmisen tänne”. Voi kumpa asia olisikin näin, kuten ministeri kauniisti ajattelee, mutta totuus on kuitenkin toinen. Kuluvan vuoden aikana tammi-elokuussa maahanmuuttajille myönnetyistä oleskeluluvista vain 38 % perustui työnteolle (lähde maahanmuuttovirasto). Siis vain 38% ! Vaikka ministeri Thors antoi haastattelussa ymmärtää että kaikilla maahanmuuttajilla pitää olla töitä oleskeluluvan myöntämiseksi. Kriisialueilta tulevat turvapaikanhakijat ovat tässä suhteessa eri asemassa kuin elintasopakolaiset. Jos työperäisen maahanmuuton luku olisi edes yli puolet niin asiassa olisi edes joku järki, mutta että 38%. Tarvitseeko tässä enää muita perusteluita hallituksen maahanmuuttopolitiikan holtittomuudesta antaa. Holtittomuutta huokuvan lakiesityksen löytää osoitteesta http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_HE_166_2007_fi.html - kannattaa tutustua.
Asiasta on tehty myös adressi, jossa vastustetaan lain voimaansaattamista nykyisessä muodossaan. Sen on allekirjoittanut jo yli 14 000 ihmistä, http://www.adressit.com/ulkomaalaislaki. Itse kehotan kaikkia ottamaan yhteyttä kansanedustajiinsa ja kertomaan oma mielipiteensä asiasta, oli se sitten mihin suuntaan tahansa. Itse aion näin tehdä. Tärkeintä on saada tämä hiljaisuus murrettua asian ympärillä ja saada keskustelua aikaiseksi. Maahanmuutosta pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja sivistyneesti, ilman että kaikki maahanmuutonvastustajat leimataan rasisteiksi. Vaikka vastustankin tätä lakiesitystä en ole rasisti vaan realisti. Realistina myös ymmärrän, että Suomi tarvitsee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työvoimaa ulkomailta. Kuitenkaan ”rajat auki ja koko kylä tänne”- politiikka ei edistä Suomen ja suomalaisten hyvinvointia.
